Perjantaina olin töiden jälkeen kerta kaikkiaan uupunut ja rasittunut ja mietin jaksanko lähteä ollenkaan lenkille. Pienen jahkailun ja lepäilyn jälkeen aihe alkoi taas kiinnostaa, ja päätin lähteä lenkille mutta jättää sykemittarin kotiin.

Olen nimittäin tullut siihen tulokseen, että tietyissä tilanteissa sykemittarin käytöstä ei ole mitään hyötyä. Se puristaa ensinnäkin epämiellyttävästi kaksien rintaliivien alla. Toisekseen sykkeen seurailusta pk-lenkeillä on tuntunut viime aikoina olevan vain riesaa. Itse asiassa sykkeiden seurailu taitaa hidastaa entisestäänkin hitaita vauhtejani. Sykkeeni eivät näytä muuttuneen mihinkään, vaan kynnykset ovat saattaneet aavistuksen verran kohota niin että jaksan näillä itselleni ominaisilla sykelukemilla painella jo pitkiäkin matkoja. Ilman mittarin tuottamaa lisästressiä saattaisin saada kivuttomasti lisää vauhtia askeleisiin.

Näin sitten tein. Kipittelin kokeeksi sen yhdeksän kilometrin lenkin, jota oli etukäteissuunnitelman mukaan tarkoitukseni sitten lauantaina tahkota niin monta kertaa kuin hyvältä tuntuu. Menin tunteiden mukaan, vain minä ja musiikki, eikä mitään turskatin mittareita, ja päädyin aikaan 1.03. Eli ihan hyvä.

Loppuillan sitten tankkailin. Tällä kertaa kokeilussa olivat kuivatut ananaspalat ja jogurttimustaherukat. Mutustelin niitä lenkin jälkeen, syötyäni alle pari kunnon voileipää. Päivällä olin jo syönyt annoksen pastaa ja isot kasat juustoa, leipää ja hedelmiä. Lisäksi lipittelin toista litraa vichyä ja melkein saman verran vettä. Nestetankkaus oli tarpeen, koska olin taas osannut ajoittaa ylipitkän lenkin täsmälleen oman kiertoni mukaisesti. Lisäksi nappasin pari ibuprofeenitablettia hillitsemään liikaa vuodatusta.

Lauantaiaamuna kello 9.30 starttasin kotiovelta. Olin vielä ennen matkaan lähtöä syönyt kupillisen kaurahiutaleita jogurtin kera sekä juonut runsaan litran vettä ja ottanut magnesiumtabletin. En tiedä onko magnesiumilla pelkästään jokin lumevaikutus kohdallani, mutta mielestäni kaikki ylimääräiset tykytykset ovat hävinneet sen jälkeen kun rupesin ottamaan päivittäin 350 mg:n tabletin.

Tavoitteeni oli kiertää 9 km:n lenkki neljään kertaan ja pitää taukoja tarpeen mukaan. Ensimmäinen kierros taittui aikaan 1.04, eli urakka käynnistyi ihan hyvin. Olo oli raskas koska tankki oli piripinnassa. Pistäydyin kierroksen jälkeen kotona juomassa ja täyttämässä vesipullot. Mukanani oli kaksi pientä pullollista, eli yhteensä noin puoli litraa vettä. Rupesin juomaan säännöllisesti heti ensimmäisestä kierroksesta alkaen, koska halusin kerrankin välttää nestehukan ja täydellisen uupumuksen. Uutena taukomuonana olivat lisäksi suolakeksit sipsien sijaan. Ne toimivat oikeastaan vielä paremmin ja nopeammin kuin sipsit, joissa on ilmeisesti minulle liikaa rasvaa.

Toinen kierros meni taas paremmin kuin ensimmäinen, vaikka aikaa taisi mennä enemmän. Jäin kaikkiin mahdollisiin liikennevaloihin ja jouduin pari kertaa pysähtymään ja räpläämään radiota ja kerran säätämään lenkkareiden nauhoja. Sää suosi ulkoilua, oli puolipilvistä mikä sopii minulle, koska saan kirkkaasta auringonpaisteesta päänsärkyä. Aurinkolasit olivat varalta taskussa, samoin kuin kourallinen ananaspaloja.

Pidin taas tauon ennen kolmatta kierrosta. Jatkamaan lähtiessä olo oli loistava. Join säännöllisesti noin puolen tunnin välein ja napsin välillä ananaspalan. Kolmas kierros taittui muistaakseni aikaan 1.02, eli se oli lenkin nopein.

Neljännelle kierrokselle lähdin taas pienen täydennystauon jälkeen ja olo oli edelleen tosi hyvä. Intouduinkin lisäämään vauhtia siinä määrin, että kierroksen lopussa olin tosi väsynyt mutta myös tyytyväinen, koska onnistuin alittamaan minuutilla lenkin tavoiteaikani (taukoineen), joka oli 4.30. Taukoja kertyi parikymmentä minuuttia, eli juoksuun käytin yhteensä noin 4 tuntia ja 10 minuuttia. Tämä lupailee ihan kelvollista maratonaikaa. Viisi tuntia alittuu vuorenvarmasti jos vain kykenen pitämään saman vauhdin kuin tänään. Nopeamminkin olisin voinut mennä. Näin jälkikäteen tuntuu siltä että hidastelin turhaan alkumatkasta. Mutta toisaalta, pirustako sitä koskaan tietää jos jokin menee pieleen. Sen selvittämiseksi kai juuri näitä harjoituslenkkejä juostaan.

Eli kaiken kaikkiaan ihan onnistunut freestyle-viikonloppu.

Tässä lenkkien tiedot kaikessa lyhykäisyydessään:

Pe: 9 km, 1.03

La: 36 km, 4.29 taukoineen

 

Niin ja viikon kilsat: n. 71,6