Koska tämän illan ohjelmaan ei kuulu lenkkeilyä, on hyvää aikaa kirjoitella muutama sana seuraavasta Suuresta Tavoitteestani, joka on Ponnenjärven Non-Stop, 24 tunnin juoksu. Se järjestetään pe-la 18. - 19.5.2007, ja startti on perjantaina klo 18.00.

Kisassa on siis tarkoitus olla liikkeellä parhaaksi katsomallaan tavalla, joko juosten, kävellen, sauvakävellen tai pyöräillen 24 tuntia ilman virallisia taukoja. Voittaja on hän, joka pisimmälle pääsee. Pyöräilysarja lienee kuitenkin erikseen. Reitti kiertää Ponnenjärven ja yksi kierros on 10 kilometrin mittainen. Kisaajat voivat juosta vuorokauden aikana yhden tai useamman kierroksen kellokkaan tahtiin tai omaan tahtiinsa, yksin ultrana tai joukkueessa viestinä. Reittiennätyksinä on ilmoitettu, että Peeter Vennikas juoksi 202 km vuonna 2004, ja Maria Tähkävuori 196,456 km  vuonna 2005.

Minun tavoitteeni on pysyä liikkeellä niin pitkään kuin mahdollista. Olen varautunut pitämään reiluja ruokataukoja ja ottamaan jopa nokoset yön ankeimpina tunteina jos siltä tuntuu. Taukojen kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, ne eivät saa venähtää liian pitkiksi. Uudelleen liikkeelle pääseminen voi olla vaikeaa jos aivot sopeutuvat liiaksi ajatukseen rasituksen lopettamisesta.

Olen treenaillut tätä kisaa varten blogistani ilmenevällä tavalla. Pääpaino harjoituksissani on ollut pitkissä lenkeissä, ja olen nyt kevään korvalla ottanut mukaan myös jonkin verran vauhtiharjoittelua. Ajatuksena on ollut parantaa hapenottokykyä ja ehkä nostaa sykekynnyksiä jonkun verran ja vahvistaa jalkojen lihaksia. Tietääkseni tästä voi olla apua viimeistään kisan myöhemmissä vaiheissa. Kaiken a ja o on kuitenkin se, että kykenen pysymään pitkään liikkeellä. Tällöin minun on pidettävä vauhtini ja sykkeeni varsin alhaisina. Hidasta, pitkäkestoista juoksua olen treenannut noilla kevään maratoneilla ja "rypäsharjoitusten" muodossa. Ryppäissähän olen juossut esim. perjantai-iltana 25 km ja heti lauantaiaamuna toiset 25 km. Tai sitten perjantai-iltana 25 km ja lauantaina maratonin. Lisäksi olen juossut normilenkit aiemmin viikolla. Kilometrejä ei kuitenkaan ole kertynyt viikoille enempää kuin keskimäärin 65 - 85, yksi yli sadan kilometrin viikko on ollut. Tästä viikosta tulee toinen.

Toistaiseksi olen säästynyt vammoilta, varmaankin osaksi siitä syystä, että rankkojen viikonloppumättöjen vastapainoksi olen viikolla ottanut rauhallisemmin, juossut vain lyhyitä ja teräviä lenkkejä tai vain pari pidempää hyvin rauhallisella vauhdilla. Olen erityisesti yrittänyt harjoitella monipuolisesti, eli vaihtelevia matkoja vaihtelevilla vauhdeilla. Kovin laajaa lajikirjoa minulla ei ole ollut mahdollisuutta pitää yllä. Vapaa-aikani ei yksinkertaisesti riitä.

Pitkät harjoitukset parantavat jalkojen kykyä sietää iskuja, joita näin pitkässä kisassa syntyy lukematon määrä. Lisäksi juoksutekniikka hioutuu pitkälle matkalle sopivan taloudelliseksi. Juoksuaskel otetaan loppujen lopuksi koko vartalolla, joten olen käyttänyt runsaasti aikaa myös vatsalihasten vahvistamiseen, erityisesti syvien vatsalihasten aktivoimiseen, sekä koko vartalon mahdollisimman monipuoliseen voimisteluun ja venyttelyyn. Pilates-harjoittelu on ollut mielestäni tosi hyvä täydentävä laji. Kuntopyöräilyä olen myös jonkin verran harrastanut, mutta vain maltillisesti. Olen keskittynyt harjoituksiin, joista arvelen olleen itselleni eniten hyötyä juuri tällaisessa kisassa. Sadan kilometrin tai 12 h -kisaan voi käsittääkseni harjoitella paljolti samalla tavalla kuin maratonille, mutta 24 h -kisaa varten on treenattava joitakin ominaisuuksia ehkä enemmän kuin muita. Erityisesti henkisen puolen hyväksi olen tehnyt runsaasti työtä. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota juoksutekniikkaani sekä -asentooni.

Juuri nyt tuntuma on, ettei treenini ole ollut aivan turhaa. Tämä tuntuma muuttunee vielä monta kertaa ennen toukokuun 18. päivää.....hermoilun ensi merkit ovat jo havaittavissa.....

Paljon aikaa olen myös käyttänyt energiahuollon pohtimiseen. Olen pitkillä lenkeillä kokeillut erinäisiä retkimuonia, joista saattaisi olla apua 24 h -kisassa. Samaten olen testannut urheilujuomia. Luulen löytäneeni itselleni sopivat eväät. Malto on aivan lyömätön tankkaus- ja palautusjuoma, sekä myös juoksunaikainen hiilihydraattitäydennys onnistuu sen avulla nähtävästi parhaiten. Olen varautunut tekemään eri makuisia maltoliuoksia. Kokemus on osoittanut, että kyllästyn yhteen makuun varsin nopeasti. Myös kiinteätä ravintoa on näin pitkän suorituksen aikana todennäköisesti pakko syödä. Kisassa on tarjolla monenlaista kiinteätä ruokaa. Lisäksi on juotava vettä.  Saan näillä näkymin paikalle oman huoltajan, eräs seuratoveri on hyvin ystävällisesti tarjoutunut huolehtimaan minusta ja lisäksi myös muutamasta kanssajuoksijasta. Kierros on pitkä ja juoksijat hyvin eritasoisia ja -vauhtisia, joten yksi huoltaja ehtii hoitelemaan monta juoksijaa. Lisäksi kisassa on järjestäjien taholta huoltajia läsnä ilmeisesti koko kisan ajan, myös yöllä.

Huoltajan lisäksi kisaan on luvassa vielä yksi luksuspiirre: eräs naispuolinen seuratoveri on aikeissa osallistua, ja olemme alustavasti sopineet, että taitamme matkaa yhdessä. Jaamme myös majoituskustannuksia, mikä helpottaa kisabudjettia. Osallistumismaksu ei tosin ole suuren suuri, Juoksija-kortilla vain 15 euroa. Lisäksi tulevat polttoainekustannukset, matkustan näillä näkymin kisapaikalle muutaman kisaajan kanssa henkilöautolla. Olen varannut reitin varrella sijaitsevasta Sepänniemen lomakylästä mökin, jossa huoltajat ja perheenjäsenet voivat kisan aikana yöpyä ja lepäillä, ja kisan jälkeen sitten me juoksijat. Aion viipyä Töysässä vielä kisaa seuraavan yön yli. Epäilen nimittäin mahdollisuuksiani selviytyä neljän tunnin kotimatkasta heti kisan jälkeen. Kisa päättyy lauantai-iltana klo 18.