Sen verran vei juoksutuntumaa tuo pitkä tauko, että näillä ensimmäisillä lenkeillä on kestänyt vähintään sen puoli tuntia ennen kuin juoksu on alkanut ns. kulkea. Aamutahmeus on oma lukunsa tietty.

Tänä aamuna kokeilin uutta reittiversiota, joka osoittautui liian sujumattomaksi. Menin Pasilan kautta ja Eläintarhan kohdalta jatkoin suoraan kohti Töölönlahtea. Liikennevalojen kanssa oli varmaan epäonnea, mutta tuntui, että jouduin koko ajan pysähtelemään. No, kävi varmaan intervallitreenistä, kun aina yritin kiihdyttelemällä selvitä seuraavista valoista, useimmiten turhaan. Tuolla pätkällä ei liikennettä ja liikenteenohjausta taida olla synkronisoitu millään tavalla. Aikaakin kului tunti ja 8 minuuttia eli viitisen minuuttia enemmän kuin tavallisesti.

Iltakuuluminen: Niinhän se sujui paluumatkakin taas ihan mukavasti, tällä kertaa lyhyempää reittiä kun tulikin kiire kotiin. Tahmeus hellitti lenkin loppupuolella kun kiihdyttelin hieman. Odotettavissa on, että tämä viikko menee enemmän tai vähemmän kärvistellessä ja totutellessa, hikeä tien varteen viskellessä. Aikaa iltalenkkiin kului tunti ja viisi minuuttia. Pysähdyksiä oli lähes tavanomainen määrä, Pasilassa tuntui että jouduin seisoskelemaan ikuisuuden odotellen autoletkan päättymistä.

Sellaisen jännän havainnon olen ollut tekevinäni, että tuo vasen, eli kompuroinnissa osumaa saanut jalka on ruvennut naksumaan kuuluvasti. En saa tarkasti selvää mistä kohtaa naksuminen tulee, ikään kuin se tulisi jostain syvältä jalan sisältä. Mitään kivun tunnetta siihen ei liity. Outoa.

Polvi on jo aika siistin näköinen. Säären yläosassa ja nivelen alaosassa on vielä pientä mustelmaa, haavat ovat umpeutuneet hyvin eivätkä tänään enää vaivanneet yhtään, vaikka jotain pientä roisketta näkyi taas laastarissa. Turvotusta ei ole ollut enää pariin päivään.