Lyhyt rantalenkki lisälenkein sujui todella hienosti. Tosin unohdin tyystin kääntyä Hernesaareen, kun jalat kuljettivat määrätietoisesti tuttua reittiä pitkin. No, pari kilsaa sinne tai tänne.

Sää oli mitä upein, tosin tuuli oli paikoitellen navakka. Pidin lupaamaani ultravauhtia yllä lähes sataprosenttisesti. Pari kertaa huomasin ajatuksissani edetessäni kiihdyttäneeni vauhtia yli hengästymisrajan.

Kaksi tuntia ja vartti meni päivän kotimatkaan. Mitähän noita kilsoja mahtoi tulla, varmaan vajaat kaksikymmentä. Keskiviikon lenkki on vielä epävarma, kun tulin luvanneeksi viedä kuopuksen kaupungille ostoksille. Ei  haittaisi vaikka tyytyisin vain lievään lenkkeilyyn, vatsa on eilisestä asti kiukutellut.