Aiemmin laatimani karkean suunnitelman mukaan nyt heinäkuun koittaessa yritän raapia kasaan muutaman määräpainotteisemman viikon.

Aamulla hölköttelin töihin Mechelininkadun reittiä. Sää oli jo kahdeksan aikoihin varsin lämmin, mutta pukeuduin sen mukaisesti shortseihin ja t-paitaan. Hihattoman paidan käytöstä olen toistaiseksi joutunut luopumaan hankausongelmien takia. Hikinen iho ottaa pienetkin osumat moninkertaisina vastaan ja molempien olkavarsieni kainalon puoleista ihoa koristavat nyt vihaisen punaiset jäljet.

Iltapäivällä vaihdoin taas lenkkikamppeet ja lähdin kävellen kohti Kaivopuistoa. Työpäivä oli kulunut tiukasti pöydän ääressä istuskellessa, ja kokemuksesta tiedän, että kroppa on silloin vaikeata saada vertymään juoksua varten. Niinpä kävelin melkein aina puiston reunaan asti ja kiihdytin vasta siellä hölkkään. Olin päivän lenkkejä ajatellen ottanut väärät kengät jalkaan. Vanhat Nimbus 10 -tossuni ovat jo kuluneet, ja ne tuntuivat hölskyvän jaloissa, vaikka aamulla ne vielä toimivat ihan kohtalaisesti. Vaimennukset ovat mitä ilmeisimmin aivan lopussa. Jouduin tämän tästä korjailemaan nauhoitusta. Lisäksi puolimatkassa rantareittiä nilkoissa alkoi taas tuntua tuttua vihlontaa. Mitä ilmeisimmin huonoilla juoksujalkineilla on oma osuutensa vaivan synnyssä. Kotona annoin jaloille reilusti kylmää suihkua ja sujautin vielä neopreenituet paikoilleen.

Nilkkakipuilua lukuunottamatta päivän juoksut sujuivat mallikkaasti. Henki kulki eikä meno tuntunut missään vaiheessa raskaalta. Huomenna ajelen työmatkat pyörällä ja annan nilkkojen levätä iltaan asti.