Kaappimaratoonari täytti lauantaina neljä vuotta. Merkkipäivä meni muissa huminoissa, joten vasta nyt on juhlan aika.

Juoksuharrastusta on kertynyt täydet yhdeksän vuotta, eli uhmaikä on jäänyt siinä mielessä jo kauas taakse. Ultrailujen osalta pahin kapina lienee jo niinikään tältä erää ohi ja seesteinen latenssi-ikä saa nyt vahvistaa Kaappimaratoonarin häilyvän identiteetin uusia kuohuntoja ja seikkailuja varten.

Kiitän lämpimästi ja täydestä sydämestäni kaikkia teitä uskollisia lukijoita ja kanssajuoksijoita, jotka olette jaksaneet selata jutustelujani ja elää monessa mukana kuluneiden vuosien riennoissa, niin hyvinä kuin huonoina hetkinä.

Kohotan kanssanne lasillisen urheilujuomaa ja toivon teille kaikille mitä parhainta juoksuiloa. Kaappimaratoonari jatkaa seikkailujaan juhlahumun jälkeenkin, joten: stay tuned! *kippis*