Maanantaina palasin töistä jalkapelillä ja jonkinlaista juoksuaskeltakin tulin ottaneeksi. Hyvältä tuntui meno eikä selässä ilmaantunut ongelmia. Pikemminkin päinvastoin, lenkin jälkeen olo tuntui vaivattomalta ja vetreältä.

Siispä heti tiistaiaamuna vedin taas lenkkikamppeet ylleni ja köpöttelin töihin. Koulujen loma-aika helpottaa ruuhka-aikojen liikennettä todella mukavasti ja ilmanlaatukin on ollut kerrassaan siedettävä. Iltapäivällä aikomus oli juosta takaisin, mutta erinäisten aikataulullisten sekä logististen ongelmien takia jouduin turvautumaan bussiin, ja kun vihdoin joskus kahdeksan jälkeen illalla istahdimme ruokapöytään, en enää saanut itsestäni irti pakkasyöhön lähtemistä. Lämpötila oli  kotimittarissa laskenut 17 pakkasasteeseen. Loppiaispäivä kului siivousurakan parissa, jonka seurauksena selässä tuntui pientä kirvelyä, joka säteili lonkkien kautta alas reisiin. Reipas, noin puolentoista tunnin kävelylenkki a-miehen kanssa poisti nuo säryt kuin taikaiskusta.

Huomenna aamulla palaan taas juoksubaanalle ja tarkoitus on säntäillä työmatkoja eri mittaisia reittejä hyväksikäyttäen. Viikonloppuna suunnitelmissa jonkun sortin pitkis, joka olkoon samalla lopullinen koetus selälle.

III Endurance 24 h -kisaan on enää kolmisen viikkoa aikaa. Seuraavat kaksi viikkoa yritän vielä juosta säännöllisesti, tosin hillittömään kilometrien ahmimiseen ei enää ole järkeä ryhtyä. Viimeisen viikon harrastan vain kevyttä verryttelyä.