Töistä tultua lapsille ruoat nenän alle, itselle lenkkivaatteet ylle, energiageeliä ääntä kohti ja menoksi. (Kokeilin muuten geeliä ensimmäistä kertaa. Maku oli yök+ mutta mönjä toimi vaaditulla tavalla.)

Oli jo pimeää, taivas oli tähtikirkas. Suunnistin T2:lle myötäpäivään. Tuomarinkylän kartanon yllä loisti Mars outoa punaista hehkuaan. Kuu oli epämääräisesti vuollun oltermannikiekon muotoinen, se hohti eteensä ajelehtineen ohuen pilvenlonkareen takaa.

Aloitin taas tuttuun tapaan tosi rauhallisesti. Noin 50 min. kohdalla iski kumma kärsimättömyys ja kiihdytin vauhtia. Nostin sykkeen ajelehtimaan 146:n ja 154:n välillä maaston profiilin mukaan. T2:lla ei ole mainittavia mäkiä ennen kuin lähempänä Malmia. Sinne päästyäni kiihdyttelin kaikki ylämäet. Juoksu tuntui koko ajan paremmalta. Syke tikitti 155:ttä ja enemmän, mutten tuntenut olevani edes hengästynyt. Ahneus uhkasi, oli pakko välillä jarrutella. Pukinmäenkaarella annoin kumin palaa, ja sitten taas sitä seuraavassa pitkässä ylämäessä ennen kotiintuloa. Lenkin lopuksi syke oli muistaakseni 167.

Tossujen ominaisuudet ovat noin kuukauden käytön jälkeen pääsemässä oikeuksiinsa. Jaloissa ei tuntunut mitään ylimääräistä, vain reidet olivat vauhdin ahnehtimisen takia hieman pönäkät. Ehkä toinen geelipakkaus olisi ollut hyvä ottaa mukaan. Muistan ensi kerralla.

Nyt Kaappimaratoonari jättää kaappinsa tuulettumaan ja siirtyy viikonlopuksi rentouttavan,  huolellisesti toteutettavan viihteen pariin. Ohjelmaan kuuluu maittavia ruokia sekä juomia. Huomenna on mitä ilmeisimmin lepopäivä. Tämän päivän harjoitusohjelmaan kuuluu hyötyliikuntaa, mm. haravointia.

 

11.11.2005

exe.time 1.47/T2

ave. 148

kcal/fat 824/40