Niinhän nuo viisaat sanovat, ettei mikään ole niin varmaa kuin epävarma. Epävarmaa siis on, kestäisikö tuo jalkani tuplamaratonin rasitukset tulevana viikonloppuna. Voisin ottaa riskin ja lähteä kokeilemaan, mutta melko varmaa on, että joutuisin katumaan. Jokseenkin varmaa sen sijaan on, että pääsen viikonloppuna joka tapauksessa juoksemaan jonkin verran, mutta epävarmaa on, kuinka paljon (tai vähän) ja missä.

Polven tilanne on seuraava. Lumpio liikkuu normaalisti ja kivuttomasti ylös ja alas ja molemmille sivuille. Askeltaminen ei aiheuta kipua muuta kuin ihossa olevissa vammoissa. En ole kyennyt taivuttamaan polvea niiden vuoksi, mutta polvinivel kestää vaikeuksitta esim. yhdellä jalalla pomppimisen sekä reippaan kävelyn. Muutamat kohdat lumpiosta ovat kosketusarkoja, ja niissä tuntuu myös liikkuessa ja tärähdysten sattuessa pientä nipistelyä, arvatenkin nuo kohdat ovat ottaneet kovimman tällin vastaan. Turvotusta ei enää juurikaan ole, paitsi iltaisin, kun olen päivän ajan rasittanut jalkaa. Polven alaosassa on iso mustelma, joka on muuttunut jo keltaiseksi ja valahtanut alaspäin osittain säären tasolle. Ihovammat ovat umpeutuneet pienimmästä päästä, isoimmasta tihkuu vieläkin ajoittain jotain nestettä. Tulehdusta ei mielestäni kuitenkaan ole. Suihkuttaminen ja ilmakylvyt ovat pitäneet haavat puhtaana. Olen käyttänyt parina päivänä neopreenitukea niin pitkään kuin ihovammat ovat sietäneet. Tuesta on ollut selvästi apua, ainakin henkistä tukea.

Näillä eväillä näyttäisi siis varmimmalta, että huilaan vielä viikonlopun yli. Neopreenituen kanssa pystyisin kohtalaisen varmasti hölkkäämään nuo pitkät lenkit, mutta ihon haavat eivät kestäisi yli 10-tuntista hautomista. Kuten mainitsin, en ole ihoruhjeiden takia kyennyt taivuttelemaan polvea riittävästi jotta voisin olla sataprosenttisen varma, ettei mitään muuta ongelmaa ole. Parin päivän kuluttua tilanne lienee jo parempi.

Näin ollen luovun viikonlopun hauskanpidosta ja tuplamaratonista ja tyydyn hölköttelemään lyhyempää kierrosta jossain kodin lähettyvillä.

Arvelen ja toivon, että näillä keinoin pääsen taas alkuviikosta baanalle.