Edellisen postauksen kommenteissa jo kuvailin tämän hetken oloja, mutta todettakoon vielä kertaalleen, että pääkopassa on tapahtunut monenlaisia uudistuksia, joista jotkut saattavat johtaa kehitystä peräti parempaan suuntaan. Raivoisa liman-, rä'än- sekä hieneritys on vähentymään päin, samoin kuin yleinen pöhnä, tukkoisuus, väsymys sekä palelu. 

Ainoat todelliset riesat ovat antibiootista johtuva pahoinvoinnin tunne (joka on jo helpottunut maitohappobakteerin avulla) sekä nuhalääkkeen tuhoama yöuni. Uskon, että nuhalääkeannostusta tarkistamalla saan paremmin nukutuksi.

Ulkona sää on (onneksi) juoksujen kannalta vähemmän houkutteleva, mutta raitista ilmaa tekisi mieli. Lisäksi jatkuva paikallaan kököttäminen on alkanut tuntua selässä. Ehkä tänään tai huomenna uskaltaudun pienelle jaloittelulle. Eilinen lääkärireissu pojan kanssa bussimatkoineen ja apteekissa jonotteluineen oli yllättävän rankka ja kotiin tultuamme olimme molemmat aivan uupuneita. Onneksi pojalla ei kuitenkaan ollut mitään virustautia pahempaa ja toipunee pian, perusterve ja hyväkuntoinen nuorukainen kun on. 

Omasta puolestani täytyy toivoa, ettei yleiskunto tästä pahasti kärsi. Bornholmin 48 lähestyy päivä päivältä ja treenipoluille olisi pikaisesti päästävä. Mutta näillä eväillä edetään, mitä käytettävissä on. Kun ei tässä nuorrutakaan. Paitsi Montelat huomenna ;)