Esikoispoika oli leirille lähtiessäni kuumeinen ja yskäinen. Yritin välttää hänen läheisyyttään niin paljon kuin taisin ja osasin, ja viikonloppu sujuikin ihan hyvin, mutta ikävä kyllä nyt näyttää siltä, että tautia on tekeillä. Eilispäivä kului uupunutta oloa ihmetellessä. Aamukävely tuntui tahmeana olona, kurkussa kaihersi ja nenästä tihutteli jotain epänormaalia ainesosaa. Illalla olo oli niin voimaton, että päätin jättää menemättä simho-treeneihinkin. Olisin ehkä jaksanut jotenkuten treenata, mutta tuntui turhalta ehdoin tahdoin levittää tautia enemmälti. Toinen, ja kaiketi yhtä hyvä syy lepopäivään oli lonkan kipunointi. Ilmeisesti Pyynikin rinteet tuottivat liikaa rasitusta jo valmiiksi vaivaiselle.

Toivottavasti en aiheuttanut kenellekään kevätleiriläiselle ikäviä tuomisia.

Keskiviikkona olisi taas simhoa, mutta aika näyttää, viitsinkö mennä sinne valuttelemaan.