Eilisiltana lähdin vielä myöhään päivän toiselle lenkille. Avasin ulko-oven ja vastaani tulvehti huumaava tuomenkukkien tuoksu. Ilta oli hämärtynyt, mutta silti tyyni ja leuto, ja ensimmäisen kerran tänä vuonna ilmassa oli aavistus kesästä.

Olin aamulla hölkännyt töihin, joten aluksi ajattelin kipaista vain rauhallisen kympin. Mutta ilta oli niin kaunis ja ulkoiluun houkutteleva, että lopulta löysin itseni T2:n reitiltä. Jalat tuntuivat hivenen rasittuneilta ja vatsassa painoi alkuillasta syöty ateria,  joten etenin hiljakseen musiikkia kuunnellen ja kukkien tuoksusta nautiskellen. Viimeisten parin kilometrin aikana kiihdytin hieman vauhtia niin että sain kunnon hien pintaan.

Tällä viikolla olen nukkunut varsin rauhattomasti. Se voi olla merkki liiasta rasituksesta, tai sitten jostain muusta. Oli miten oli, unta on saatava ja jostain päästä aloitettava. Niinpä taidan viikonloppuna tyytyä vain lyhyeen rekkaralliin Kouvolantien catwalkilla.