Keskiviikon liikunnaksi riitti istuminen taloyhtiön yhtiökokouksessa sekä katkarapuleipien ja marjatortun popsinta sen jälkeen, kun yhtiöjärjestyksen mukaiset päätökset oli paukutettu pöytään.  

Torstaina oli menohaluja jo aamusta, kun aurinko paistoi ja ilmassa oli kevään tuoksu, mutta työmatkalenkkeily ei onnistunut erinäisistäkään syistä. Niinpä pakkasin töistä päästyäni kamppeet reppuun ja hölkkäsin ruoanlaiton jälkeen salille. Silloin aurinko oli jo vetäytynyt pilvien taakse ja tuuli oli noussut. Sain hölkätä aika reipasta vauhtia, luonnollisesti vastatuuleen, koska onnistuin vielä ennen lähtöä sähläämään varusteiden kanssa oikein perusteellisesti.

Olinpa ainakin hyvin verrytellyt tunnin alkaessa. Tällä kertaa sain itselleni oman parin ja treeni sujui oikin hyvin. Reippaiden lämmittelyjen jälkeen kävimme vuoron perään säkeillä. Ohjelmassa oli erilaisia väistöjä ja nopeita iskuja terävien liikkumisharjoitusten lomassa. Aika hyvin ohjaajamme sai vauhtia porukan jalkoihin, ja hauskaakin tuntui olevan kaikista hihityksistä päätellen. Säkeillä mätettiin sen minkä jaksettiin, mikä on minusta erityisen hauskaa. Hiki roiskui ja ikkunoita availtiin tämän tästä kun happi oli kerta kaikkiaan loppua salista. 

Treenin jälkeen puin nopeasti tuulihousut, puseron ja takin ylleni ja lähdin lipsuttelemaan Koskelantien kautta kotiin pikkupakkasessa.

Hyvä liikuntapäivä oli torstai. Illalla reidet tuntuivat metrinpaksuisilta pölkyiltä. 

Tänään aamusta rämmin sohjossa töihin, kun menokenkä vipatti jostain syystä rajusti ja ajatus täpötäydestä bussista tuntui ahdistavalta. Reidet olivat yön aikana asettuneet eikä aamulenkki tuonut pölkkyjä takaisin, mkä on hyvä huomisen pitkiksen kannalta.