Talvi jatkuu. Vielä tänään päivälämpötila on ollut -10 asteen hujakoilla Pohjois-Helsingin alueella. Yöt ovat olleet vastaavasti vieläkin kylmempiä. Lumipeite osoittaa silti heikkenemisen merkkejä: puiden ympäriltä on hanki kaikkoamassa ja aurattujen teiden reunavalleihin on auringon puolelle ilmaantunut teräviä jääpiikkejä hiekan, lumen ja roskien sekaan. Katuja peittävä kolkko jääkerros ei sen sijaan ole hievahtanutkaan, pikemminkin päinvastoin, kun päivän aikana kaduille valuva vesi ja sohjo jäätyy yön aikana. Nastalenkkareille on edelleen tilausta, mutta niiden kanssa on valittava reitti tarkoin, koska joillain tieosuuksilla on asfaltti täysin paljaana. 

Hitaasti sulavasta lumesta ja jäästä tuleva kosteus kohoaa illan tullen pilviksi taivaalle. Siksipä pakkaskeleistä huolimatta komeetanmetsästys ei ole vielä tuottanut tulosta. Auringonlaskut ovat olleet hehkuvan punaisia ja suorastaan houkutelleet ihailemaan taivaankappaleita, mutta aina kun olen ollut liikkeellä oikeaan aikaan, on taivaanranta peittynyt pilviin juuri olennaisilta osiltaan. Pientä komeettaa häntineen on ollut aivan mahdoton havaita, ainakaan paljain silmin. PanSTARRS loittonee jatkuvasti Maasta, joten sen bongaamisen mahdollisuus pienenee päivittäin. Lohduttava on siksi tieto, että loppuvuodesta saattaa komeetanmetsästäjien kannalta sopivalle reitille osua huomattavasti PanSTARRSia suurempi komeetta C/2012 S1, eli ISON. Komeetta ISONin täytyy ensin selviytyä lähiohituksestaan Auringon kanssa, kuten Tähtitieteellinen yhdistys URSA tiedottaa. Mutta tähän palataan aikanaan.

Meidän Maan asukkaiden on nyt selviydyttävä talven kylmyydestä. Arenan Kymppikortissani on vielä pari kertaa jäljellä, joten eilen iltapäivällä pakkasin kamppeet ja ajelin bussilla Espooseen. Satuin paikalle sopivaan aikaan: päivälenkkeilijät olivat juuri poistumassa eivätkä juoksukoululaiset olleet vielä saapuneet. Niinpä sain kaikessa rauhassa parin tutun juoksutoverin kanssa moikkaillen taivaltaa parin tunnin lenkkini. Kierroslaskuri ei tullut mukaan enkä jaksanut niitä sorminkaan laskea, mutta melko varmasti yli 15 kilometriä matkaa kertyi kaikkiaan. Kohtalon ivalta tuntui, kun lähtiessäni Arenalta aurinko oli juuri hetkeä aiemmin laskenut ja taivas hohti pilvettömän kirkkaana - puiden takana. 

Lenkkeilyhaaste kuitenkin jatkuu katkeamattomana. Tänään on haasteen 12. päivä.  Eilinen ratataaperrus mondolla hieman tuntuu kantapäissä tänään, joten saatan tyytyä vain pieneen saunapyrähdykseen illemmalla. Viikonloppu onkin sitten buukattu täyteen puuhaa, joten saa nähdä, minkälaisilla kierroksilla on lähipäivinä mahdollista käydä.