Kuten olen tainnut joskus aiemminkin kitistä, lenkkeilyharrastukseni mukautuu huonosti arkirytmin muutoksiin. Esimerkiksi loma-ajat sekoittavat juoksut täysin, kun käytettävissä olevan ajan niukkuus lakkaa tilapäisesti vaivaamasta. Milloinkaan ei tiukkoihin aikatauluihin tottuneella ole niin kiire kuin silloin, kun aikaa on epämääräinen aika käytettävissä. Nyt, kun päivittäiset askareeni ovat jälleen olennaisesti muuttuneet ja siirtymät koululle painavien varusteiden takia tehtävä pääasiassa moottoriajoneuvoa apuna käyttäen, tuntuu sujuvia lenkkeilyrutiineja olevan vaikeata löytää. Aikataulut ovat edelleen ankarat ja vapaita hetkiä on ehkä entistä enemmän, mutta epäsäännöllisemmin.
Toinen, eikä yhtään vähempää positiivinen ongelma on kotioloissa tapahtunut muutos. Joukosta on yksi poissa kaiket viikot ja äkkiseltään voisi luulla, että tällä tavalla arki muuttuisi yksinkertaisemmaksi. Kuitenkin on käynyt niin, että perheen tasollakin on ollut etsittävä uusia kuvioita.
Mutta eiköhän kaikesta selvitä, kunhan totutaan.
Laakereillani en ole levännyt, vaan uutterasti käyttänyt eteen tulleet lenkkeilytilaisuudet hyväkseni. Onneksi näitä on ollut tarjolla lähes päivittäin. Pakkasestakaan ei ole enää niin paljon ongelmaa kuin vielä viikko sitten, kun keho näyttää vähitellen sopeutuvan kylmyyteen. Nenä on ajoittain punainen kuin tomaatti, tykyttää ja tiputtaa, mutta kaipa sekin vähitellen on rauhoittumaan päin. Hoito jatkuu.
Koska lenkit ovat ajoittuneet etupäässä hyvinkin myöhäiseen iltaan, olen viihtynyt ns. talvireiteilläni, eli T-lenkeillä Tapanilassa tai Malmilla. Ne väylät ovat aina valaistuja, aurattuja ja hiekoitettuja. Päivät kuluvat tiiviisti istuma-asennossa, pää kenossa tietokonetta tuijotellen, joten treenien teho on ainakin alkumetreillä ollut matala. Painavien kamppeiden raahaamisesta kramppaava selkä vaatii myös hieman lämmittelyä ennen kuin askel kevenee. Onneksi koululla on paljon portaita, joita saan päivittäin kiivetä ylös ja alas, neljän kerroksen välillä. Se saa lihat liikkeelle edes muutaman kerran päivässä.
Viime viikolla tein neljä melko tasapainoista liikuntasuoritusta, yhden Esportilla ja kolme ulkoilmassa. Aikaa näihin kului noin kahdeksan tuntia. Viikonlopun kotirataultralle en lähtenyt, koska tuli tärkeämpää, sosiaalista menoa. Haaveissa on kuitenkin hölkötellä kevyt viisikymppinen lähiviikkoina. Tänä iltana ravasin reippaahkon kympin vielä illan ratoksi.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.