Tiistaina juoksentelin vielä töistä kotiin rantalenkkiä pitkin. Turhan paljon tuli kilometrejä sille päivälle, mutta meno tuntui niin hyvältä etten voinut vastustaa. Kieltämättä loppuvaiheessa jaloissa alkoi painaa, mutta eihän matkaa voinut keskenkään jättää.
Eilen illalla lähdin lasten kanssa tehdyn shoppailukierroksen jälkeen myöhäiselle hölkälle. Tarkoitukseni oli kulkea Vantaan rantaa Pikkukosken liepeiltä Haltialaan ja sieltä takaisin. Näin teinkin, mutta kiersin vielä Niskalan ja Paloheinän kautta, joten lenkki venähti parituntiseksi. Joenranta oli kerta kaikkiaan liian idyllinen, ja Niskalan arboretumin vihreä viileys liian houkutteleva pölyisen rantatien jälkeen, etten voinut taaskaan vastustaa. Tänään täytynee hieman varoa liikaa innostumista. Onneksi on paljon pakkaus- ym. puuhaa viikonloppua varten, joten lenkille "unohtuminen" on epätodennäköistä.
Lauantai-illan ja -yön aikana juostaan Perniössä 100 kilometrin mittainen Suomi-juoksu. Minunkin piti ängetä paikalle kannustamaan tuttuja juoksijoita (mm. O ja K ovat aikeissa osallistua sataselle tietämäni mukaan), mutta perherauhan nimissä joudun luopumaan retkestä ja lähtemään mökille. Toivotan menestyksellistä juoksua kaikille teille jotka Perniön yössä kirmaatte! Säätiedotus lupailee perinteistä hellekeliä. Muistakaa siis nauttia riittävästi nesteitä, vaikka yöllä ei kuumuus niin piinaisikaan. Takana on kuitenkin hikinen päivä.
Kaappimaratoonari jatkaa juoksujaan omalla tahollaan. Viikonlopun ohjelmassa on erimittaista lenkkiä Kouvolantien catwalkilla, joista raporttia alkuviikosta.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.