Selviydyin tuosta viimeisimmästä juoksuräpellyksestäni ilmeisesti säikähdyksellä, mutta sen verran jalassa tuntuu erinäisiä kipuja - enää lähinnä nilkan tienoilla - että taidan seuraavaksi kokeilla täyslepoa. Jätän viikonloppuna ja ensi viikolla korvaavatkin harjoitukset tekemättä ja katson mitä jalka siitä sanoo. Oman toiveikkaan aikatauluni mukaan olisin valmis aloittamaan juoksutreenit lokakuun alusta. Saapi nähdä.
Oireilu on siis kuitenkin rajoittunut jo aika pienelle alueelle. Vasemman jalan ulomman kehräsluun yläpuolella ja nilkan ja jalkapöydän taitekohdassa vihloo, toisinaan jopa kävellessä. Siellä epäilen yhä olevan kipeytyneitä jänteitä ja kramppaantuneita ja tulehtuneita pieniä lihaksia, jotka levossa rauhoittuvat, kuten myös pienen rasituksen jälkeen. Aamun ensimmäiset askeleet ovat aina kivuliaat, mutta päivän mittaan tuntemukset katoavat lähes kokonaan. Ilmeisesti aristan jalkaa liikkuessa siinä määrin, että askellukseni on huolimatonta ja vasempaan pohkeeseen ilmaantuu kramppeja joskus kuin tyhjästä.
Ehkä täydellinen lepo (arkista, pakollista aherrusta lukuunottamatta) on viimeinen silaus tässä pitkäksi venähtäneessä palautumisprosessissa. Yritän vielä sitä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.