Aamu oli upeimmillaan kun hieman ennen kahdeksaa starttasin kotoa kohti Paloheinää. Lähdin jalkaisin liikkeelle, koska tarkoituksena oli tempaista viisikymppinen ihan vaan aurinkoisen lauantain kunniaksi.

Saavuin Paloheinään juuri ajoissa. Puoli yhdeksän starttaajat olivat kaikki jo paikalla ja ehdin hienosti ilmoittautua ennen kuin juoksijat lähetettiin matkaan. H oli niinikään saapunut juoksemaan, ja koska hän oli ensimmäistä kertaa mukana, sain kunnian toimia reittioppaana kahden ensimmäisen kierroksen ajan. Juoksimme rennon rauhallista vauhtia samalla kuulumisia vaihdellen. Kolmannelle lähdettäessä minun oli pistäydyttävä vessassa, joten h jatkoi eteenpäin omaa vauhtiaan. Kiitos seurastasi h, oli tosi mukava nähdä pitkästä aikaa!

Juoksu kulki aina kuudennelle kierrokselle, jolloin vatsani alkoi uudelleen temppuilla. Jouduin uudemman kerran hilppaisemaan Majan mukavuuslaitokseen. Aikaa tuhrautui reissussa jonkin verran, mutta vatsa ei tullut sen kummemmaksi, mikä harmitti aivan vietävästi, vaikka olin maltillisin tavoittein liikkeellä. Eipä siinä auttanut juoksutunnelman pelastamiseksi muu kuin alistua tilanteeseen. Päätin ottaa kaiken irti kauniista päivästä ja raikkaassa metsässä kulkemisesta ja lakata vilkuilemasta kelloa. Vatsa jaksoi kiukutella siihen malliin, että minun oli käveltävä pitkiä pätkiä. Mikäpäs siinä, kävelin sitten rauhallisesti aina kun oli pakko ja tarkkailin kevään merkkejä. Valkovuokkoja oli jo joissakin aurinkoisissa paikoissa näkyvissä.

Maali tuli vastaan ajassa 4.50.51. Viivähdin huoltopisteellä hetkisen, join vettä ja jutustelin Andersin kanssa, keräsin voimia kotimatkaa varten. Lopulta vedin varapaidan ylleni, kävin ostamassa Majalta jaffapullon evääksi ja lähdin kävelemään kotia kohti.

Päivän saldoksi kertyi siis juoksua n. 46,7 kilometriä, ja kävelyä n. 4,5 km, eli kaikkiaan matkaa taittui 51,2 km.

Ensi viikonloppuna olisi tiedossa Tuusulanjärven maraton. Harkitsen vakavasti osallistumista siihen, jos en nyt sitten pääsekään osallistumaan Hiekkaharjun 6 h -kisaan. Perheen kanssa on suunnitteilla mökkireissu  vapun jälkeen. Mutta se asia ratkeaa aikanaan.

 

Tämän aamun iloinen uutinen oli, että kaksi suomalaista ultrajuoksijaa Outi Sivosavi ja Pasi Kurkilahti olivat selviytyneet vaativan Sakura Michi Nature Run -ultrakisan maaliin Japanissa. Onnittelut!

 

Määräviikon saldoksi tuli n. 140.