Maanantaina juoksin aamusta töihin, mutta illalla jouduin turvautumaan bussikyytiin kun tuli kauppa-asioita hoidettavaksi matkalla. En ole vielä päässyt niin pitkälle, että menisin lenkkivaatteissani ja hikisenä tavarataloon ostoksille, ja sitä paitsi ruokakaupassa piti niinikään käydä. Paistista olisi kyllä tullut mukavan mureata, jos se olisi saanut hölskyä repussani rantalenkin ajan. Eivätkö hunnitkin suolanneet lihaa hevosensa satulan alla

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tiistaiaamuna nukuin hieman pommiin, joten töihin tuli kiire. Tarkoitukseni ei tosin ollutkaan juosta molempiin suuntiin. Lenkkivaatteet olivat valmiina töissä, joten iltapäivällä vedin tossut jalkaan ja köpöttelin rannan kautta kotiin. Testasin, lyheneekö matka ajallisesti kovin paljon jos en juoksekaan Ursulan kautta, vaan Merikatua ja Puistokatua, ja jos Sörnäisissä käännyn Mäkelänkadulle enkä jatka Hämeentietä kohti Arabiaa. Ajallisesti ero oli häviävän pieni. Tosin jouduin seisoskelemaan monta minuuttia liikennevaloissa.

 

Maanantai-illan salitreeni tuntui entistä mukavammalta syyslomatauon jälkeen. Lämmittelyjen jälkeen vedimme nyrkkeilyhanskat käteen ja treenasimme kahta erilaista nyrkkeilynomaista iskua kaverin hanskoihin. Itsepuolustustekniikoista olivat vuorossa (…käsittääkseni…) sudo I sekä Pks taakse. Scandinavian Sin Moo Hapkido Associationin Suomen osaston sivuilta löysin Vyötekniikat 2005 –julkaisun, jossa on lueteltu eri vyöasteiden tekniikkavaatimuksia. Asia tuli nimittäin yllättäen ajankohtaiseksi, kun opettaja mainitsi tuon pelottavalta kalskahtavan ”V-sanan”, jota kurssilaiset ovat arvatenkin jo osanneet odottaa. Niin minäkin, vaikken ole aktiivisesti asiaa edes ajatellut. Olen ollut siinä käsityksessä, että vyökokeisiin päästään vasta, kun peruskurssi on suoritettu. Saapi nähdä miten käy.