Elämä etenee ja kevät.

Kaappimaratoonarin arkeen on tullut uusia velvollisuuksia, joihin liittyvät muovinen putki pahvisine suukappaleineen, kahden viikon päiville viivoitettu taulukko ja viimeisimpänä inhalaattori. Näiden velvollisuuksien on ollut määrä muuttua rutiineiksi viime viikon torstaista alkaen aina ensi torstaihin asti. Sen jälkeen tutkitaan taas lisää, tulkitaan taulukoita ja odotellaan lisää tuloksia.

Ensimmäisen viikon havainto on ollut, että PEF-arvoni ovat hieman keskimääräisen tason alapuolella. Nettisurffauksen tuloksena kuitenkin löysin näkemyksen, ettei se tässä seurannassa olekaan tärkein eikä olennaisin havainto. Olennaista ovat mahdolliset muutokset arvoissa eri päivinä ja vuorokaudenaikoina, ja erityisesti syyt, miksi näitä muutoksia tulee. Sen havainnon olen itse tehnyt, että viikonloppuna arvot olivat tasaisemmat kuin arkipäivinä. Aamuisin arvot ovat olleet kaikkina päivinä matalammat kuin iltaisin. 

Eilen alkaneella toisella seurantaviikolla PEF-arvot mitataan aamuin illoin kahdesti: ensin puhalletaan ilman avaavaa lääkettä, sitten otetaan lääke inhalaattorilla ja lopuksi 20-30 minuutin kuluttua tehdään uudet puhallukset. Eilen aamulla otin yhden annoksen lääkettä eikä sillä näyttänyt olevan mitään vaikutusta. Illalla päätin tehdä pienen ihmiskokeen ja otin kaksi annosta lääkettä. Puhallusarvo parani pikkuisen, n. 30:lla. Tänä aamuna uusin kokeen ja arvo parani jälleen suurin piirtein saman verran. Laboratorio-olosuhteissa tehdyssä spirometriassa avaavalla lääkkeellä ei ollut oikeastaan mitään vaikutusta. Paha kyllä ihmiskokeen seuraus on jomottava päänsärky, vaikka ymmärtääkseni mitään yliannosta en ole saanut. Päänsärky lienee tavallinen sivuvaikutus, tai sitten johtuu muista syistä. Ikävämpiä sivuvaikutuksia ovat vapiseva olo ja lievä sydämentykytys, joita saa aika suuri osa tuo lääkkeen käyttäjistä.

Muuta määrättyä lääkitystä käytän myös. Allergialääke ja kortikosteroidisuihke ovat helpottaneet yleistä tukkoisuutta huomattavasti. Olo on aamuja lukuunottamatta lähes normaali (jos enää edes muistan, miltä normaali olo tuntuu). Eilen uskaltauduin jopa kuntonyrkkeilytunnille. Tänään oli tarkoitus mennä uudelleen, mutta vaikutteille herkkä aamurutiini ei enää puhallusten, mittausten ja inhalointien jälkeen venynyt sen vertaa, että olisin muistanut pakata treenikassin ennen töihin lähtöä. Joka tapauksessa yleinen olotilani lupailee vihdoinkin hyvää. Elän edelleen toivossa, että tämä kaikki on ohimenevää ja vielä koittaa päivä, jolloin voin nauttia olostani ilman ahdistuksia tai niiskutuksia.

Lopuksi hieman tietoa... tai rajatietoa. Nettisurffaillessani törmäsin tällaisiin: 

http://www.tiede.fi/artikkeli/1067/homeista_viis_ongelmatalossa_sairastuttaa_toksiini 

http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sisaymparistotekijat/kosteus_ja_homevauriot/mikrobitoksiinikannanotto/Sivut/default.aspx