Läksin vaihteeksi kaupunkikierrokselle. Sään oli luvattu selkenevän, joten ajatus meren äärellä juoksemisesta tuntui houkuttelevalta. Lähtiessäni puoli kymmenen aikoihin liikkeelle taivas oli kuitenkin yhä harmaa ja maisema sumuinen.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Olin suunnitellut reitin siten, että juoksisin kotoa  Kätilöopistolle, siitä  Mäkelänkatua Sörnäisten rantatielle, Pohjoisrantaa pitkin Kauppatorille, sieltä Kaivopuistoon, ja sitten Hietalahden, Töölön ja Pasilan kautta taas Käpylään ja sieltä kotiin. Arvioin pituudeksi parikymmentä kilometriä. Pakkasin kuitenkin mukaan kolme pullollista vettä ja yhteen pieneen pussiin evääksi kuivattuja hedelmäkuutioita sekä toiseen merisuolaa (uusi kokeilu).

 

Jalat tuntuivat tönköiltä alkukilometrien aikana. Johtui ehkä siitä, että reitillä oli paljon pitkiä suoria ja vain vähän korkeuseroja. Vähän jutaamiselta tuntui meno. Välillä otin muutaman kävelyaskelen ja join vettä ja napostelin hedelmäpaloja. Piristävää oli kuitenkin se, että maisemat olivat jotain muuta kuin tavallisesti. Harmi kyllä taivas pysyi harmaana.

 

Kauppatorilla ja Olympialaiturin tienoilla herätin kiusallisen paljon huomiota. Tuntui kuin jokaisella vastaantulijalla olisi ollut jotakin asiaa minulle. Liikkeellä oli paljon turisteja, ja tällä kertaa ilmeisesti sellaisista maista joissa ei olla totuttu naispuolisiin lenkkeilijöihin. Kuten Ruotsista….?

 

Kaivopuistossa oli aivan tyhjää. Sunnuntaisin siellä on paljon lenkkeilijöitä, mutta nyt kaikki taisivat olla kaupoilla ja muissa lauantaipuuhissaan. Sain juosta aivan rauhassa ja ihailla mennessäni merimaisemaa. Vielä on jäätä silmänkantamattomiin. Luvattua auringonpaistetta ei tosin kuulunut. Kaivopuiston Kompassi-kahvilan kohdalla katsoin kelloa ja se näytti 01.27, ts olin hölkännyt ehkä runsaat kaksitoista kilometriä.

 

Eläintarhan kohdalla käännyin Messuhallille päin enkä mennytkään Länsi-Pasilan läpi niin kuin olin aluksi suunnitellut. Se oli ihan hyvä valinta. Eläintarhan ja Amerin toimitalon välisellä matkalla on mukavasti ylä- ja alamäkeä ja sain hyvää vastusta ja vaihtelua jolkotukseen väsyneille jaloilleni.

 

Loppumatka sujuikin sitten rattoisasti ilman suurempia kiihdytyksiä. Kotiin tultua kello näytti 03.05:ttä. Eli aikaisempien pitkien lenkkien ja niiden aikojen mukaan arvioituna matkaa kertyi lopulta noin 25 km.  Olin sen verran hyvissä voimissa koko matkan että merisuolakokeilu jäi nyt ilman käyttöä. Olin tuumannut että merisuolakide voisi paitsi piristää myös olla tarpeen nesteen imeytymisessä. Testi täytynee uusia jonakin toisena kertana.

 

Seuraavaksi on ohjelmassa pari päivää lepoa. Jalat olivat illalla aivan jumissa. Ja muutenkin oli aika väsynyt olo.

 

Viikon kilsat: 65,6

 

8.4.2006

 

exe.time: 3.05/n. 25 km