Viikonloppu hurahti muissa maisemissa, joten Pohjoisrannan turnee jäi lauantaina tekemättä. Harmi, koska myös vuoden viimeinen tilaisuus jäänee käyttämättä Kinkunsulatuksen aikoihin. Mutta ensi vuonna sitten taas, jos sielu ja ruumis niin suovat tapahtua. Kävelyä tuli kyllä mukavasti, ainakin 4 - 5 tuntia lumessa kahlaamista, mukulakivillä taiteilua ja vähän rennompaakin menoa mäillä ja ilman.
Maanantaina hytistiin kylmästä joka puolella Suomea. Pääsin/ehdin/uskaltauduin erinäisten nopeiden ja rankkojen käänteiden vuoksi lenkkivarusteisiin käsiksi vasta myöhään illalla, jolloin lämpömittari näytti lähes -17 asteen ulkolämpötilaa. Siitä huolimatta vaihdoin vaatteet ja lähdin ulos, koska ilta oli poutainen ja tyyni. Kovatkaan pakkaslukemat eivät minua haittaa, jos ei tuule. Tietenkin ensimmäiset viisi minuuttia kylmyys kipristelee paitsi iholla myös hengitysteissä, mutta jos matkaan lähtee rauhallisesti, keho tottuu pian. Hölkkäsinkin hyvät kymmenisen kilometriä keskimäärin noin 6.30-kilometrivauhdilla. Mieli olisi tehnyt jatkaa pidempäänkin, kuuran kimallellessa puiden oksilla, mutta olin ilmoittanut perheelle viipyväni vain tunteroisen verran. Paukkupakkasella ja myöhään illalla en halunnut aiheuttaa turhia huolia kotiväelle.
Tänä aamuna samainen mittari näytti -16, joten ei muuta kuin lenkkivaatteet pyykkinarulta uudelleen käyttöön. Lähdin köpöttelemään rauhallista tahtia junaradan viertä aina Pasilaan asti. Tämä uudenomainen, vaikka tavallaan niin kovin tuttu reitti saakin piristää lähiaikojen työmatkailuja. Reitissä on myös monta muunteluvaihtoehtoa, jos joskus tekee mieli kiertää vähän kauempaa. Tämän aamun variaatio vei puolisentoista tuntia aamustani. Etenkin näin kylmällä säällä iloitsin erityisesti siitä, että vältin monet liikennevalot. Aurinko nousi matkan aikana kirkkaalle taivaalle ja loistelee yhä taivaanrannan yläpuolella. Vahinko, etten pääse sen säteistä nauttimaan tänään. Korvaan menetyksen itselleni viettämällä tunnin ja kolme varttia salilla kuntonyrkkeily- ja lihaskuntoharjoitusten parissa. Huomisen aikataulu ei ainakaan juuri nyt näytä kovin lupaavalta lenkkeilyjen kannalta, mutta mikäänhän ei ole niin varmaa kuin täysi mysteeri. Torstaina yritän aamulenkkiä, mikäli sporttia riittää eikä mitään ylimääräistä ilmaannu. Toisaalta työpäivän jälkeen on mentävä koulutustilaisuuteen, jossa täytyisi kaiketi olla ulkonäon ja pukeutumisen puolesta vähän edustavammassa kunnossa kuin nopean lavuaaripeseytymisen ja hikisen pipon jäljiltä. Töissä lenkkipäivinä käyttämäni vaatteetkin ovat viime kesältä, ehkä olisi aika uudistaa ne. Saa nähdä miten boheemi mieli vallitsee huomenissa;)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.