Tänään tutkailin kalenteria ja jouduin toteamaan, että H-.... tai oikeammin B-hetkeen on enää noin kolme kuukautta tehokasta treeniaikaa jäljellä. Kisaa edeltävä viikko on varattava lepoa ja sitä edeltävä ehkä vain kevyttä harjoittelua varten. Selvinnee lähempänä, millä tavoin tuohon kisaan laskeudun.

Nuhailutauko ajoittui siis oikeastaan aika hyvin. Olin alun perin ajatellut, että aloitan ns. määräputken viimeistään helmikuun lopulla, tai sitten fiilisten mukaan. Nyt on tilanne se, että olen hyvin levännyt ja jaloista ovat kadonneet kaikki pienetkin kolotukset ja vihlonnat noiden alkuvuoden laajemman sykeskaalan treenien jäljiltä. On siis mitä parhain hetki aloittaa määräharjoittelu kohti Bornholmin 48 tunnin kisaa!

Määräpainotteinen harjoittelu kuluttaa jalkoja melkoisesti, vaikka vauhdit ovat maltilliset. Siksi jalkojen on syytä olla hyvässä kunnossa määräputken alkaessa. Oma tavoitteeni on ehtiä/jaksaa/kyetä/pyrkiä olemaan jalkojen päällä 90 - 120 km viikossa, mikä ei ole määrällisesti mitenkään järkky määrä, mutta on tunneissa mitattuna minun juoksuvauhdeillani aika paljon treeniä. Täydennykseksi teen noin kerran viikossa jonkinmoisen vauhtitreenin, joka on todennäköisesti joko kiihtyvävauhtinen lenkki, vauhtileikittelyä tai jotain muuta "kivaa". Ja lisäksi rämmin pururadoilla, se on hyvää voimaharjoittelua.

Huomenna on siis ohjelmassa Hassen Tervasaarimaraton. Tänään tein pienen lämmittelylenkin kevyellä vauhdilla, jotta jalat taas muistaisivat mistä tässä kaikessa olikaan taas kyse. Ja myös testatakseni, miten henki kulkee. Hyvinhän se kulkee. Sykemittarin jätin tarkoituksella kotiin, koska halusin nauttia määräharjoittelujakson ensimmäisestä lenkistäni mahdollisimman paljon. Itse asiassa saatan muutenkin jättää koko kapineen käytön vähemmälle. On tuo mittailu ja tarkkailu jo vähän alkanut väsyttää.

T1 taittui tänään jossain ajassa, en muistanut katsoa kelloa lähtiessäni. Kävelin ensimmäisen kilometrin tai ehkä puolitoista. Olin suunnitellut käveleväni vielä enemmän, mutta hyytävä tuuli  kiihdytti askeleet juoksuksi.  Taivas oli lenkin aikana niin kirkas, että tähtien asennoista olisi saattanut päätellä, että aavistuksen vajaat puolitoista tuntia matkalla vierähti.