Kuten suuri osa maapallon väestöstä on jo tehnyt, Kaappimaratoonarikin siirtyi vihdoin atoomiaikaan: hankin itselleni kunnollisen älypuhelimen.
Siirtyminen on niin hyvin, hitaasti ja harkiten suunniteltu, että sen voi katsoa olleen puoliksi tehty jo vuosien ajan, joten viimeisen, ratkaisevan askeleen ottamista ei ole ollut mitään syytä kiirehtiä. Sen sijaan katson hyötyneeni älypuhelinmarkkinoilla vallitsevasta kiivaasta kilpailusta ja siitä johtuvasta, vähintään yhtä kiivaasta tuotekehityksestä. Monet varhaisemmissa älypuhelinmalleissa vasta lapsenkengissä ja kokeiluasteella olleista ominaisuuksista on käyttäjien kokemusten perusteella jalostettu aina vain paremmiksi ja yksinkertaisemmiksi ottaa käyttöön. Niin yksinkertaisiksi, että minäkin voin niiden kanssa tulla toimeen.
Olen toisinaan saanut palautetta, että väheksyn itseäni ja kykyjäni. Siksipä lisään edelliseen vielä sen, että en ole ihan kaikista avuttomimmasta päästä oleva tietotekniikan käyttäjä. Arkikäytössä olevilta kapineilta edellytän kuitenkin helppoa ja nopeaa toiminnallisuutta enkä halua tuhlata aikaa tappelemiseen toimimattomien tai vaikeiden härvelien kanssa. Elän mieluummin kokonaan ilman härveliä kuin huonon härvelin kanssa. Sen verran itsekunnioitusta minulla yhä on.
Rakkaassa klinkkeri-kaakelissani, joksi tuota kiiltävää, steriiiliä, vuolukivenliukasta androidiani hellästi kutsun, on valtava määrä erilaisia sovelluksia hiplailtavaksi. Suurin osa niistä näyttää olevan aivan hyödyttömiä, joskin hauskoja. Ehdottomasti parhaasta päästä on S Health -niminen sovellus. Sen avulla jokainen terveydestään kiinnostunut klinkkeri-kaakelin hiplailija voi tarkkailla fyysistä aktiivisuuttaan, ravitsemustaan sekä painonsa kehitystä ja unensa laatua, vain muutamia ominaisuuksia mainitakseni. On myös syke- ja stressimittarit. Tähän asti itselläni on ollut eniten käyttöä askelmittarille.
S Healthin askelmittari toimii liikkeen tunnistavan algoritmin avulla. Se näyttäisi tunnistavan myös, juokseeko vai käveleekö henkilö, joka puhelinta mukanaan kantaa. Vielä en ole testannut, kasvaako mittarin lukema, jos vain pompin paikallani. Todennäköisesti kasvaa. Kone on kone, eli sovellus ei piittaa, haluanko olla ja minkäasteinen paikallaan pomppiva hölmö sen lisäksi, että tahdon tietää, paljonko otan päivittäin askelia. Pääasia, että liikun. Algoritmi tekee työnsä joka tapauksessa.
Olen määrittänyt aktiivisuustasoni ja sovelluksen suositus on (joko määrittelyni perusteella tai ihan vain perstuntumalta) 10 000 askelta. Sitä ei sovellus kerro, tarkoittaako tämä 10 000 askelta päivässä vaiko per liikuntakerta. Vaikuttaisi vahvasti siltä, että tarkoitus on ottaa tuo vähintään 10 000 askelta päivässä, koska mittari mittaa kaikki vuorokauden aikana ottamani askeleet, ja tarkemmin sanoen ne askeleet, jotka olen ottanut puhelin taskussani. Vaikka en ihan joka päivä tuota määrää saisikaan kasaan, uskon kuntoilun tepsivän, jos edes määrittelemäni 3 - 5 liikuntakertaa viikossa toteutuu toivotulla tasolla.
Viime viikkojen liikunnat ovat olleet pääasiassa hyötyliikuntaa, eli koulumatkojen kävelyä. Raportteja en ole ehtinyt enkä jaksanut kirjoitella, eikä noista painava reppu selässä räntäsateessa rahjustetuista retkistä ole aina merkittäviä muistoja jäänytkään. Edelleen niiden paras tehtävä on purkaa päivän mietintä- ja ongelmanratkaisupuuhissa käyttämättä jäänyt hajanainen energia tuottavalla tavalla, eli luoda jätteistä uutta energiaa iltaa varten. Tai kenties uutta jätettä seuraavaa päivää varten, jos jokin päivän aikana ratkeamatta jäänyt pulma näyttäisi kotimatkan aikana selviävän.
Androidissani on luonnollisesti kamera, mutta lainakamerastani en silti joudu luopumaan, mikä on erinomainen asia. Alan nimittäin vasta vähitellen oppia lainakameran hienouksia ja päästä ns. peruskäyttövaiheesta hieman edistyneempään käyttöön. Jos olisin ahkerampi lukemaan käyttöohjekirjaa, varmaan otokseni olisivat jo aivan eri luokkaa kuin mitä ne nyt ovat. Mutta ehkä valokuvaaminen on toimintana rinnastettavissa puutarhanhoitoon: ikinä ei tule ihan valmista.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.