Kiitos teille kaikista noista toinen toistaan ystävällisemmistä ja myötätuntoisemmista kommenteistanne. Elämä olisi varsin synkkää ilman teitä.

Mutta on jo aika siirtyä eteenpäin, kyllä tästä vielä noustaan. Kieltämättä viimeinen viikko on ollut yleisen motivaation kannalta raskasta aikaa, mutta olen päätynyt mielestäni hyvään ratkaisuun: paras tapa selviytyä murheista on ottaa itselleen positiivinen tavoite. Niinpä olen päättänyt osallistua tänä syksynä vielä yhteen kisaan, Rautaveden maratonille.

Flunssaan liittynyt sitkeä yskä on nyt parantunut. Voin siis lähipäivinä aloittaa normaalin treenaamisen, aluksi hieman kevennettynä, mutta nousujohteisesti kohti pyhäinpäivää. Rautaveden maraton juostaan 4.11.2006. Aion treenailla koko lailla samalla tavalla kuin Vaajakosken maastoultraan. Ehdin hyvin vetäistä kolmen plus yhden viikon ohjelmani sovellettuna siten, että kevyt jakso sijoittuu juoksua edeltävälle viikolle. Rautaveden maratonin reitti on tietääkseni varsin mäkinen, ja siten myös raskas. Niinpä arvelen, että Paloheinään tulee asiaa aika usein lähiaikoina... onkohan jätemäki jo kaivannut minua?

Aikatavoitteita tms en vielä jaksa miettiä. Taidan lähteä matkaan läpijuoksuperiaatteella, minkä olen havainnut hyväksi uusilla, ennestään tuntemattomilla reiteillä. Jaa, eihän minulla muita ole tänä vuonna ollutkaan :)