Niin on päässyt käymään, että loman viimeinen päivä on koittanut ja tätä menoa pian jo myös kulunut loppuun. 

Selvästikin ahkera ja työteliäs kehoni on havainnut tämän, koska on suvainnut palautua melko hyvään toimintakuntoon. Koehyppely osoitti, että seuraava juoksulenkki on lähempänä kuin koskaan aiemmin, koska ruoto kesti hölskyttelyn lähes kitisemättä. Flunssaa rupesin pari päivää sitten hoitamaan kortisonisuihkeilla jatkuvaan nenän tuhistamiseen kyllästyneenä ja kas: päänsärky ja muut kolotusoireet hävisivät, korvat aukesivat ja yskä on kadonnut. Olisinpa tuon keksinyt vähän aiemmin. 

Kesälomalle suunnitellut reissut jäivät osittain tekemättä, mutta ei hätää, uusia on tulossa. Työmatkalenkkeilyllä on aina hyvä aloittaa arjen raastaminen. Ja kunhan helteen, grilliruoan, kolotusten, huonosti nukuttujen öiden ja viikon mittaisen liikkumattomuuden pöhöttämä ruho on saatu taas jollain tavalla käyntiin, kenties jokin kisantapainenkin saattaa olla unelmissa. Mutta tähän palataan myöhemmin, jos palataan.