No nyt sitä kuhmuraa, kokkaretta ja railoa riitti tiessä enemmän kuin tarpeeksi. Oli pakko ottaa aivan kahvimainoksen asenne: no niin nyt sitä mennään, ohhoh vähän lipsuu mutta ei se mitään, ja nilkkakin pikkuisen nyrjähti mutta väliäkö hällä...

Eli h-i-d-a-s-t-a ja t-u-r-v-a-l-l-i-s-u-u-s-h-a-k-u-i-s-t-a menoa oli. Syke pysyi mukavasti alhaalla. Liekö syynä joulun ja uudenvuoden aikaisten univelkojen korjaantuminen, lasten lomailu mökillä kummisedän hoteissa vaiko tolkuttoman mässäilyn loppuminen, mene ja tiedä. Joka tapauksessa meno tuntui  mukavalta ja keveältä vaikeasta maastosta huolimatta. Mitään spurtteja ei tullut mieleenkään tehdä ja varmaan ihan hyvä niin. Paitsi ihan pikkuisen viimeisessä ylämäessä oli kohotettava sykettä.

Olisin jaksanut saman verran lisää! Massukin pysyi rauhallisena. Taidan yrittää kolmeakymppiä uudelleen viikon päästä.

 

4.1.2006

exe.time: 1.34/T1

basic, limits: 120 - 150

ave: 139

kcal/fat: 638/45