Tänään sitten varasin lääkäriajan kun olo kävi riittävän huonoksi. Illansuussa pääsin tutkittavaksi ja oireilu viittasi kuulemma niin vahvasti poskionteloiden tulehdukseen että lääkäri määräsi antibioottikuurin. Pahinta ovat olleet ahdistavat yskänpuuskat, joiden takia olen joutunut muutaman kerran jäämään kesken työmatkan bussista pois köhimään, sekä jo viikkokausia kestäneet päänsärky ja yleinen tukkoisuus. Viimeisimmät krempat eli verihyytymät nenästä, kuolemanväsymys ja korvasärky viimeistelivät lääkärin käsityksen vaivastani. Älkää kysykö kuinka niin, en minä niistä salatieteistä ymmärrä mitään.

Kahdeksan päivää joudun nyt antibiootteja syömään, ja toivottavasti tauti sillä talttuu. Ontelovaivat saattavat tunnetusti olla hyvin sitkeitä jos pääsevät riittävästi sikiämään. Katsotaan miten muijan käy. Juoksulepoa on joka tapauksessa ainakin tämän viikon loppuun, voinnin mukaan. Mitään rankkoja treenejä ei saa kuulemma tehdä.