Ei koskaan pitäisi lukea lääkärikirjaa. Tästä tietoisena tein kuitenkin internetissä muutamia satunnaishakuja liittyen topakan antibioottikuurin jälkeiseen elämään. Tein sen mykistävän havainnon, että ihmisen luonnollinen vastustuskyky voi tuhoutua jopa kuukausien ajaksi vain yhden antibioottikuurin jälkeen. Viimeisten n. 10 kuukauden aikana olen myrkyttänyt elimistöäni peräti viiden antibioottikuurin verran. Näin ollen on mahdollista ja hyvin todennäköistä, että elimistöni ja vastustuskykyni ovat lokakuusta 2010 lähtien olleet enemmän tai vähemmän sekaisin. Eipä olisi ihme, vaikka tämä viimeisin tulehdus olisi osittain seurausta aiemmista lääkekuureista. Viime talven ja kevään hengitystietulehduksiin minulle määrättiin ns. laajakirjoisia antibiootteja, jotka saattavat haitata suoliston toimintaa monin tavoin. 

Parannuskeinoja oli onneksi myös runsaasti tarjolla. Ruokavaliolla on tietenkin suuri merkitys. Terveellinen, kasvis- ja kuitupitoinen ruokavalio, vähän rasvaa ja sokeria, eli ne tavalliset ohjeet. Erityisesti suositeltiin ns. probioottien nauttimista jopa kuukauden ajan kuurin jälkeen. Kävinkin heti ostamassa purkillisen Relaa, josta viskaan tästedes käkättimeen yhden tabletin päivässä veden kera.

Liikunta on tietenkin myös loistava apu kaikenlaiseen toipumiseen. Raskasta rasitusta minun on käsketty välttää jonkin aikaa, kunnes vatsaosaston kunto on palautunut 'normaaliksi'. Ainoa ongelma on, etten enää oikeastaan muista, millaista 'normaali' on, mutta ehkä tunnistan olotilan heti, kun se on taas läsnä. Kipu lienee kuitenkin olennaisin signaali, jota seurata. Kaivoinkin naftaliinista vanhan uskollisen, joskin raskasliikkeisen polkupyöräni. Huoltelin sitä hieman ja kävin ostamassa polkupyöräkaupasta uuden, entistä mukavamman satulan. Lisäksi olen tehnyt muutamia hyviä kävelylenkkejä suurin piirtein joka toinen päivä. Liikunta pitää aineenvaihdunnan käynnissä ja vahvistaa kaikin tavoin. Kaikkia hyviä vaikutuksia lienee turha edes yrittää listata tähän. Eräs outo piirre on kuitenkin ilmaantunut: jokaisen liikuntakerran jälkeen lihakseni ovat olleet kauttaaltaan kumman kipeät ja arat jopa tuntien ajan, ja lisäksi on ollut tukalaa päänsärkyä. Ehkä tämä liittyy jotenkin elimistön puhdistumiseen.

Eräs loputon voiman ja hyvän olon lähde on tietenkin vanha kunnon suomalainen metsä. Luonnossa liikkuessa sitä paitsi altistuu monenlaisille hyville ja tarpeellisille pöpöille. Viimeksi eilen hyppäsin pyörän selkään ja ajelin ihanassa syysauringon paisteessa Paloheinään. Kiersin seiskapuolikkaan reippaasti kävellen kahteen kertaan. Lenkin jälkeen olin kieltämättä aika kuitti, mutta eiköhän kunto tästä taas nousuun lähde.