Sadanviidenkympin viikko tuntuu olossa salakavalasti. Väsyttää tietenkin, tietyllä tavalla kokonaisvaltaisesti, ja sen lisäksi jaloissa piilee kipupisteitä, jotka eivät arkioloissa tunnu mitenkään.

Kävin eilen illalla hölköttelemässä Paloheinän ja Haltialan maisemissa. Olin vielä sunnuntain hienon lenkin lumoissa niin, että asfalttisuorien jolkotus tuntui pitkäveteiseltä. Niinpä kiersin Haltiapolkua seuraillen parin tunnin lenkin sysipimeässä mutta raikkaassa metsässä. Lähestyessäni Haltialan kartanoa pysähdyin hetkiseksi peltoaukean reunalle katselemaan Pohjois-Helsingin ja Tikkurilan "skylinea", joka levittäytyi vaaleana hohtavien pilvimassojen alapuolella. Aika vaikuttava näky.

Parin tunnin lenkki taisi olla turhan pitkä palautteluksi, vaikka kävelin pari pätkää tuon täyspysähdystaukoni lisäksi. Illemmalla pohkeiden alaosia juili ja vasemman säären etuosa tuntui kipeältä. Pitää katsella mitä tänään tekee mieli tehdä.