Kiitettävän suuri määrä Endurancen jäseniä saapui lauantaiaamupäivän kuluessa Vierumäen urheiluopistolle syysleireilemään sekä osallistumaan vuosikokoukseen. Osa oli entuudestaan tuttuja ja osa uusia kasvoja. Kaikkia kuitenkin yhdistää intohimo juoksemiseen.

Oma juoksukuntoni on vielä toipilasvaiheessa, joten tyydyimme Pepin kanssa kiertämään nk. Opiston kympin. Saavuimme Vierumäelle aikataulumme mukaisesti puolenpäivän aikaan, jolloin yhteislenkit olivat valitettavasti jo startanneet. Tämä ei tosin meitä haitannut, koska yhteislenkin vauhti olisi ollut meille joka tapauksessa liian kova. Lenkkikamppeissa olimme jo valmiiksi, joten auton parkkeeraamisen jälkeen veimme vain matkatavaramme päärakennuksen pukuhuoneeseen ja lähdimme melkein saman tien liikkeelle.

Lenkki sujui hienosti jutellessa ja maisemia ihaillessa. Juoksimme hölkkävauhtia ja kävelimme välillä. Sää oli lähtöhetkellä harmaa, mutta kirkastui ja aurinkokin pilkahti. Lonkka ilmoitteli olemassaolostaan, mutta mitään suurempia vaikeuksia se ei tuottanut. Käytimme tuon 10 km:n pituisen, kohtalaisen mäkisen ja rapaisen lenkin kiertämiseen vajaat puolisentoista tuntia.

Syyskokouksen oli määrä alkaa klo 15, joten ehdimme lenkiltä palattuamme käydä suihkussa ja hörpätä kahvit ja mutustaa voileivät.

Kokous oli ultrapitkä, kuten olettaa saattaa. Asiat käsiteltiin esityslistan mukaan ja niitä oli tietenkin paljon. Valittiin luottamushenkilöt ja pohdittiin mm. yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, taloudellista tilannetta sekä kisatapahtumien järjestelyjä. II Endurance 24 h -kisa Esport Arenalla oli erityisen vilkkaan keskustelun aiheena. Kisaan on aikaa enää kaksi ja puoli kuukautta. Luottamushenkilöiden osalta ei tullut merkittävästi muutoksia. Kokouksen päätteeksi Endurancen virolaiset ystävät esittelivät Born-merkkisiä urheilujuomia ja -geelejä ynnä muita tarvikkeita.

Puoli seitsemän maissa kokousväki siirtyi seuran tarjoamalle päivälliselle. Väki viihtyi pitkään aterialla pitkien pöytien ääressä, kunnes klo 21 alkoi luentosalissa Outi Siimeksen valokuvanäytös 24 tunnin MM-kisamatkaltaan. Kisa järjestettiin tänä vuonna Koreassa. Reissu oli eksoottinen kaikin tavoin - toivottavasti seuraavaan MM-kisaan järjestyy enemmän kuin yksi edustaja Suomesta. Outi teki todellisen urotyön kovissa olosuhteissa juostussa kisassa.

Valokuvanäytöksen jälkeen leiriläiset vetäytyivät majapaikkoihinsa. Suuri osa yöpyi voimistelusalin lattialla makuupusseissa, osa oli päätynyt varaamaan hotellihuoneen. Yhteismajoituksen hyvä puoli oli se, että tulipa seurusteltua monien leiriläisten kanssa. Juttua riitti, kuten olettaa saattaa. Aiheet liittyivät tietenkin juoksuun, eräs ehdottoman kiinnostava aihe oli tämän vuoden Spartathlon, jonka läpäisseitä oli joukossamme. Innostuimme siinä jutellessa myös venyttelemään ja kokeilemaan kaikenlaisia voimistelutemppuja. Kello oli pitkälle yli puolen yön kun valot sammutettiin.

Aamulla kännykkäherätykset piipittivät väen aamiaiselle jo seitsemän aikoihin, koska heti päivän valjettua oli tarkoitus lähteä lenkkeilemään. Kiersimme kolmen.... anteeksi neljän ultrajuoksijan porukassa Opiston kympin. Yksi retkikuntamme jäsen oli nelijalkainen ja huomattavan reipas, ja piti erittäin hyvän huolen siitä, että laumamme pysyi kasassa. Kiitos lenkkiseurasta Pepille ja Outille sekä hauvalle.

Lenkin jälkeen oli tilausta pullakahveille, joiden jälkeen pakkasimme kamppeet autoon ja lähdimme ajelemaan kohti kotia.

Kiitokset seurasta ja yhdessäolosta vielä kaikille leiriläisille. Kiitokset leirijärjestelyistä Endurancen hallitukselle ja aivan erityisesti Pasille, joka taas kerran oli huolehtinut meille niin upeat olosuhteet.