Risteilyviikonloppu sujui mukavasti. Tukholma näytti aluksi meille sateiset kasvonsa ja ropsautti pakollisen kuuron niskaamme, mutta iltapäivää kohti aurinko pilkahteli ja saimme tehdyksi lähes nelituntisen kävelylenkin pitkin Gamla Stanin ja Södermalmin katuja ja kujia.
Lieviä ikävyyksiä aiheuttivat lasten saamat sikainfluenssarokotukset. Toinen lapsukainen tuntui saaneen lieviä hengitystieoireita. Niihin liittyi arvatenkin myös lauantaiyönä noussut äkillinen kuume. Mittaria ei ollut, mutta poika paleli voimakkaasti ja tuntui kekäleeltä. Burana helpotti siihen. Kummallakin oli myös lievää väsymystä ja vaihtelevia kipuja käsivarren seutuvilla.
Meri-, juna- ja lentomatkoilta tuttu keinuttava jälkitila on vielä niin voimakas, että tänään tyydyn vain lenkkeilemään töistä kotiin iltapäivällä. Merenkäynti ei ollut myrskyisää mutta riittävän voimakasta, jotta tasapainoelimeni päätti täten reagoida kokemaansa ärsykkeeseen. Olotilan pitäisi helpottaa itsekseen päivän parin sisällä, mikäli vanhat merkit pitävät kutinsa. Maltillinen liikunta onneksi auttaa vähän, muuta ei tietääkseni ole tehtävissä.
Katselin määräharjoittelun uhatessa urheilukaupoista uusia kenkiä. Ruotsin hinnat ovat samat tai pilkun verran korkeammat kuin täkäläiset, joten kannattanen lähiaikoina jotakuta kotikulmille globalisoitunutta liikettä yksien Nimbusten hinnalla.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.