Koska Hassen maraton jäi juoksematta minulta, lohdutin itseäni reilun kahden tunnin sauvakävelyllä aurinkoisessa säässä.

Aamulla nukuin niin pitkään kuin nukutti, sitten haukkasin hieman aamupalaa ja vaihdoin lenkkikamppeet ylleni. Vaikka sää oli aurinkoinen, tuuli vaikutti purevalta. Pukeuduin lämpimästi. Lisäksi aavistelin että tiet ovat paikoitellen jäiset enkä pystyisi pitämään niin kovaa vauhtia että hikoilisin ihmeemmin.

Jalka oli aamulla oikein hyvässä kunnossa, normaalissa liikuskelussa kotioloissa siinä ei tuntunut yhtään mitään. Kun olin lähtenyt liikkeelle ulkona pohje kuitenkin muistutti olemassaolostaan varsin pian. "Vaeltava aave", joksi olen oudon, paikkaa vaihtelevan kipuiluni ristinyt, palasi. Ilmeisesti reipas liikkuminen manaa sen esiin kehoani kiusaamaan.

Pidin rauhallisen sinnikästä vauhtia yllä ja keskityin askeltamaan mahdollisimman normaalisti, nilkuttamatta ja keikuttamatta. Pelkään, että jos totutan jalan liian vähälle työlle siihen ilmestyy heti uusi vaiva kun taas rupean hölkkäilemään. Ja toinen jalka taas joutuu liian koville jos sen on tehtävä kaikki työt.

Kävelin ensin Paloheinään, sieltä Haltialaan ja sieltä Tammiston kautta takaisin kotiin. Erehdyin menemään Vantaan rannassa kulkevalle tielle. Se oli kauttaaltaan muhkuraisen jään peitossa. Tossujen kumipohjilla ei ollut minkäänlaista pitoa sellaisella alustalla. Jalka ei tykännyt sitten yhtään kun tossut lipsahtelivat ja jouduin tekemään mitä kummallisimpia korjausliikkeitä säilyttääkseni tasapainoni. Onneksi tuota osuutta oli vain parisen kilometriä, käännyin pois rantatieltä heti kun tuli tilaisuus.

Joka tapauksessa nautin menosta täysin siemauksin. Kun on liikkumaan ja teitä pitkin kulkemaan tottunut, paikallaan oleminen on kärsimystä.

Illalla jalkaa särki hieman ja sivelin siihen useita kertoja kylmägeeliä aina siihen kohtaan joka kulloinkin tuntui aralta. Tänä aamuna isänpäiväkahvien keitto sujui aivan mallikkaasti, jalka tuntui taas täysin terveeltä. Taidan siitä huolimatta pitää vielä ensi viikolla tätä kevennettyä ohjelmaa voimassa. Jospa jalka siten tulisi tosiaan terveeksi eikä vain tuntuisi siltä.