Odottavan aika käy pitkäksi, joten kirjoittelenpa tähän muutaman sanasen varustautumisesta 24 tunnin mittaista liikuntasuoritusta varten.

Kyse on ulkoilusta, joten sää on jälleen kerran ratkaisevin tekijä: lämpötila, sateisuus, tuulisuus, aurinkoisuus. Suoritusaikaan mahtuu monenlaista säätä. Startti on klo 18, joten ensimmäisenä haasteena kohdataan sääolosuhteiden lisäksi yö. Pimeys. Ja väsymys. Jossain sääennusteessa mainittiin yöpakkasten mahdollisuus, kun taas päiväksi on luvattu jopa +15 astetta. Navakkaa tuulta saattaa olla luvassa.

Selvää on, että vaihtovaatetta on oltava moneen lähtöön. Perusvaatetuksenani lienee juoksupaita, trikoot, juoksutakki, lippis, sukat ja kengät. Lisäksi otan mukaan vaihtotakkeja ja -paitoja, eri paksuisia, vettä pitäviä ja hengittäviä. Pikkukuuroja varten ostin tänään kertakäyttöisiä sadeviittoja, jotka on helppoa vetäistä koko pytingin päälle. Täysin kuivissa vaatteissa on turha haaveillakaan selviävänsä koko matkasta, juostessa tulee kuitenkin jonkin verran hiki, vaikka vauhti on hyvin alhainen. Haasteelliseksi pukeutumisen tekeekin juuri se, että ruumiinlämpö luultavasti vaihtelee juoksu- ja kävelyjaksojen tahtiin. Ihoa vasten jäävän kerroksen pitääkin päästää kaikki kosteus läpi.

Microfleecen olen havainnut todella hyväksi materiaaliksi viileälle ja kosteahkolle kelille. Tuulta se ei pidä, mutta hengittää sitäkin paremmin. Ja lämmittää myös, jos sen päällä on tuulenpitävä kerros. Kaksi microfleecepuseroa pääsee siis retkelle. Otan mukaan sekä kesä- että talvitrikoot, ja lisäksi vielä capripituiset trikoot mikäli sää päivällä lämpenee ennustetulla tavalla. Trikoiden päälle vedettäviksi otan tuulihousut. Niistä saattaa olla apua sadesäällä, yöllä ja miksei reissun loppuvaiheessa väsymyksen saavutettua lakipisteensä. (Tosin: lenkkikaverini h, joka hiljattain osallistui 24 tunnin juoksuun, kertoi palelleensa voimakkaasti viimeisten tuntien aikana, eikä tuohon paleluun ollut mikään vaatetus auttanut.)

Näin pitkällä reissulla jalkineet nousevat myös tärkeiden elementtien eturiviin. Otan mukaan NB:t, Nimbukset ja Imperiumit sekä myös Cumulukset. Ne ovat eri-ikäisiä, eri tavoin jalkoihini ja askellukseeni muotoutuneita juoksukenkiä. En ole vielä päättänyt, vaihdanko jalkineita tarpeen tullen keveämmin vaimennetuista tukevampiin vai päinvastoin. Ehkä aloitan siitä, että vedän ylipäänsä jotkut kengät jalkaani ja katson mikä on fiilis muutaman tunnin kuluttua.

Naiskuntoilijan tärkeä varuste on myös rintaliivit. Olen hankkinut muutamia hyviksi osoittautuneita urheilutoppeja, jotka eivät ainakaan toistaiseksi ole hiertäneet kovasti. Niitä on puettava kahdet päällekkäin, jotta tuki ei hikoilun ja neuloksen "väsymisen" takia lopahda. Vaihtokappaleita on yllin kyllin.

Tärkeitä muistettavia ovat tietenkin myös makuupussi, pyyheliina, peseytymistarvikkeet yms, sekä ns. siviilivaatteet ja kaikki retken eväät. Eväistä mainittakoon, että otan mukaani urheilujuomaa ja maltoa, sekä omatekemääni riisimössöä kiinteäksi ruoaksi. Ehkä rouskuttelen myös perunakierteitä, mutta muuhun naposteluun en tällä kertaa ole sitoutunut (jollei tänään ostamaani viittä Mars-patukkaa voi pitää napostelueväinä). Olen varannut tyhjiä Lidlin kahden litran virvoitusjuomapulloja, joihin mittaan jo kotona jauheet valmiiksi ja sekoitan juomat vasta paikan päällä. Niihin mahtuu yhteensä 12 litraa voimajuomia, joita olen kevään mittaan testaillut ja havainnut hyviksi. Järjestäjien puolesta tarjolla on kuulemma suolakurkkuja, banaaneja ja rusinoita sekä ymmärtääkseni eri tilauksesta puuroa tai pastaruokaa. Pasta ei ole ollut vatsalleni paras vaihtoehto, joten laitan tuon riisipöperön. Lisäksi juon varmaan litratolkulla vettä vuorokauden aikana. Viileässä säässä on se hyvä puoli, että nestehukka ei vaani joka mutkan takana. "Lisäaineina" käytän tarvittaessa suolatabletteja ja ehkä myös imodiumia, mikäli vatsassa nousee kaikesta huolimatta kapina.

Muita varusteita ovat erinäisten laastarien ja vaseliinin lisäksi otsalamppu yötä varten, korvanappiradio, varaparistoja ja vyölaukku tai juomavyö sekä mukana kannettaviksi muutama pikkupullo, jotka on helppoa (heheh, etenkin rasituksesta vapisevin käsin) täyttää huoltopisteellä. Luonnollisesti mukaan matkalle tarvitaan myös rahaa ja kännykkä. Päähän lippis, tai kaksikin: valkoinen ja vihertävä, ja yötä ja loppumatkaa varten pakkaan laukkuun kyllä myös pipon.

Eiköhän tästä lätkäkassillinen kamppeita kasaannu.