Maaliskuun viimeinen lenkki oli vauhdikas T0. Sää oli sateinen ja tuulikin hieman. Lähtö venyi myöhään mutta pääsin kuin pääsinkin liikkeelle. Vanha sanonta siitä että silloin on mentävä kun vähiten hotsittaa pitää mitä ilmeisimmin paikkansa, sillä sain aikaiseksi parhaimman vauhtijuoksun pitkään aikaan.
Sään lämpeneminen on siitäkin mukavaa että lenkillä pärjää yhä vähemmillä vaatteilla. Näinä aikoina juoksutrikoiden parhaat puolet pääsevät oikeuksiinsa. En enää vaihtaisi niitä pois, vaikka ne ovat ehkä naurettavin vaatekappale mitä omistan. Ja myös näytän ne ylläni aivan naurettavalta. Jalat ovat kuin epämuodostuneet nakit, ja takapuoli - voi hyvä tavaton. Mutta voi sitä menemisen iloa kun lahkeet eivät lepata eikä mikään kahise! Kerraston pöksyt ovat tosin yhä tarpeen trikoiden alla.
Sade oli sulattanut loskat pois kaduilta suurimmaksi osaksi eikä siksikään tarvinnut hidastella. Reitin liikennevaloista selvisin yhdellä ihan lyhyellä pysähdyksellä, ja tietenkin kesti hetken ennen kuin sain taas juoksurytmistä kiinni. Oli jo pimeää eikä jalankulkijoita tai muita lenkkeilijöitä juuri näkynyt, joten sain hölskytellä ihan estoitta miten huvitti.
31.3.2006
exe.time: 1.02/T0
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.