Ponnenjärven reissun univelat erääntyivät heti maksettaviksi viime viikon lopulla, joten viikonloppu meni rauhallisesti penkkiurheillessa. Ja taas onkin kerrottavana loistavia uutisia! 

Surgèresissa Ranskassa juostiin 48 tunnin huippukovatasoinen  kutsukilpailu. Suomen edustaja Mikael Heerman sijoittui upeasti kokonaiskisan kolmanneksi ja miesten kisan toiseksi tuloksellaan 382,317 km, joka on myös hänen henkilökohtainen ennätyksensä. Kisan voiton vei japanilainen Ryoichi Sekiya (407,966) ja toiseksi sijoittui kisan paras nainen, niinikään japanilainen Sumie Inagaki (397,103). Sumie Inagaki juoksi tammikuussa Esport Arenalla naisten 24 tunnin ME-tuloksen runsaat 240 km. Surgèresin kisan koko tuloslista löytyy täältä

Hurjalta, käsittämättömältä tuntuu tuo huippujen tahti. Oma 48 h-suoritukseni ei tule olemaan samaa luokkaa, edes lähellekään, mutta lajia voi harrastaa niin monista lähtökohdista. En aio tehdä sitä virhettä, että tämän enempää vertaisin ultrailuretkiäni noihin huippu-urheilijoiden äärimmäisiin suorituksiin, vaan yritän jatkaa omaa kulkuani niin pitkälle kuin tietä riittää ja jalat kantavat. Ja ihailen samalla pohjattomasti heitä, jotka kykenevät noihin saavutuksiin!

Lisäksi tuli seurailtua jääkiekon MM-kisoja ja hieman fudista.
 

On kieltämättä mukavaa vaihteeksi vain katsella kun muut rehkivät! Siitä saa intoa omiin pyrintöihinsäkin.

Lenkkeilyä on viikonlopun jälkeen kertynyt maanantain työmatkajuoksujen ja tämän aamun menomatkan verran. Illalla aion palata salipuuhiin.  Viikon muut juoksumenot lienevät tällä tietoa  työmatkojen kulkemista, torstai-iltana on tiedossa kentän laitaa ja viikonloppuna taloyhtiön talkoot, jota ennen ajattelin pyrähtää esim. lähimetsässä.