Torstai-iltana pysäytimme auton mökin pihaan noin kolme- ja puolituntisen letkassa matelun jälkeen. Ruuhka oli melkoinen, mutta selvitimme sen sitkeyden ja maltin sekä vahvojen istumalihasten ansiosta. Myönnetään, että apua oli myös isosta karkkipussillisesta.
Kunhan pedit oli pedattu ja muut kamppeet saatu paikoilleen, rupesin pälyilemään takaisin tielle. Muuta ohjelmaa saunomisineen ja syömisineen jne oli alkamassa, mutta sain luvan pieneen poistumiseen. Hölköttelin reippaasti (karkit vähän painoivat keskikehossa) mökkitieosuuden edes takaisin, eli vajaat 4 mäkistä ja mutkaista kilometriä. Sää oli vielä aurinkoinen ja linnut lauloivat suloisesti.
Juhannusaaton lenkki oli puolitoistatuntinen, ja sen tein alkuiltapäivästä lisäväkeä odotellessa ennen ruoanlaiton valmistuksen esivalmistelujen suunnittelun aloitusta. Taivas oli paksujen pilvien peitossa ja sumumaista sadetta tihuutteli aika ajoin. Lämpötila oli laskussa ja tuuli nousemassa, eli melko tyypillinen juhannuskeli. Juoksin kolmisen varttia Kouvolantietä Mikkeliin päin ja käännyin takaisin. Olipa hienoa taas hölkkäillä tutuissa maisemissa, rekkoja ei ollut liikkeellä yhtään ja henkilöautoliikenne oli selvästi hiipumassa. Loppupäivä sujui saunoessa, kokkaillessa ja syödessä sekä kummipojan syntymäpäivää juhlistaessa. Lapsilauma potki lystikseen palloa pihalla milloin ei irroitellut nauloja isosta kasasta lautoja saunaremontin jäljiltä. Yöksi ilmaantui jatkuvampaa sadetta.
Juhannuspäivänä sain suureksi ilokseni mukavaa kävelyseuraa, niinpä päätin uhrata kesäkuuputken, etenkin, kun toista tilaisuutta lenkille lähtöön ei enää parituntisen kävelyretken jälkeen irronnut. Sää oli edelleen kolea. Löysimme kävelykaverin kanssa uuden kasvin lähimaastoista. Se oli eräänlainen suokasvi, lehdet olivat vehkamaiset ja kukat kauniin valkoiset, liekin muotoiset. Näppäilimme kuvia niistä.
Sunnuntaipäivä kului enimmäkseen kotiinlähtövalmistelujen parissa. Siivousta ja pakkaamista, tavaroiden järjestelyä, etsintää ja korjailua. Kumma miten täydellisen sekaisin yksi talo voidaankaan saada viikonlopun aikana. Kiirettä ei kuitenkaan pidetty, aurinko oli tullut esiin jo aamusta ja päivän aikana pilvet häipyivät taivaalta. Paluumatka kotiin kesti lähes yhtä kauan kuin tulomatka, joten lenkki oli vuorossa vasta iltamyöhällä. Hölköttelin T0:n ennen juhannusviikonlopun viimeistä saunavuoroa.
Juhannusviikonloppuna Janne Kankaansyrjä sai päätökseen pitkän ja raskaan urakan TransEurope Footracen viimeisen etapin jälkeen. Kisalla on mittaa huimat 4500 kilometriä. Startti tapahtui muutama viikko sitten Italian Barista ja maali oli Norjan Nordkappissa. Onnittelut Jannelle! Ultrajuoksijan kilpailu-ura päättyy hänen omien sanojensa mukaan tähän, mutta juoksut toki jatkuvat.
Suomalaisia oli mukana myös 2009 IAU 100 km World Cup -kisassa, joka juostiin Belgian Torhoutissa juhannusaattona. Suomen joukkueen juoksijat pääsivät kaikki maaliin. Onnittelut myös heille!
Oma pikkuinen etappihölkkäilyni jatkuu juhannuspäivän harmittavasta katkoksesta huolimatta sitkeästi kohti heinäkuuta.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.