Ilta oli jälleen mitä kaunein ja myös lämmin. Ajattelin juosta vaihteeksi ja pitkästä aikaa Pirkkolan lenkkini, eli ensin Paloheinään ja sieltä metsän läpi Pirkkolaan, josta Maunulan kautta kotiin. Lähdin liikkeelle kohtalaista vauhtia, vaikka eiliset kiihdyttelyt tuntuivat hieman jaloissa. Meno maistui mukavalta eikä muu kroppa tuntunut pistävän hanttiin. Mutta kuten joskus aiemminkin, vauhdin hurmassani käännyin yhdessä Keskuspuiston kymmenistä tismalleen samannäköisistä risteyksistä väärään suuntaan ja päädyinkin Pitkäkoskelle johtavalle tielle.

Ei siinä muu auttanut kuin juosta perille asti. Pitkäkoskelta sitten osasin jo Kuninkaantammentielle, jota pitkin juoksentelin reipasta vauhtia Haltialaan. Oli tosi mukava juosta vaihteeksi metsän siimeksessä. Ilma tuoksui raikkaalta ja oli viileätä, koska metsässä oli paikoitellen vielä lunta ja tie oli myös osittain sohjon ja jään peitossa. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla ollut viime päivinä kerta kaikkiaan surkea, koska katuja ei ole vielä ehditty pestä. Kevät on yllättänyt aikaisin, eikä pesupuuhiin ole ymmärtääkseni vielä järkeä ryhtyä mahdollisten yöpakkasten takia.

Vantaan rannassa kulkeva tie näytti niin märältä, että hölköttelin Haltialan peltojen poikki johtavaa asfalttitietä. Vanhan Tuusulantien jälkeen tilanne muuttui, joten kurvasin rantaan. Juoksin reipasta vauhtia keväistä jokimaisemaa ihaillen. Aurinko oli laskemassa ja tunnelma oli viehättävällä tavalla pysähtynyt. Juostessa tuli tunne, että aikaa olisi käännetty taaksepäin parisataa vuotta, ja se tuntui myös hyvin luontevalta, aika menetti merkityksensä yhtäkkiä. En tiedä mikä tämäniltaisen kaltaisessa keväisessä iltahämyssä tuntuu niin tutulta, ja kuitenkin kumman etäiseltä, ja tuo outo aavistus menneestä ajasta, ikuisuuden tuoksu.... Melkein voisin uskoa, että tuo tunne on häivähdys muistoista joita en tiedä omistavani.

Hrrrrrrrr....

Viimeisessä pitkässä ylämäessä en tällä kertaa irrotellut, vaikka mieli teki kieltämättä. Vähän pitää jättää ruutia loppuviikoksi. Huomenna on pakollinen lepopäivä, koska taloyhtiön hallituksen kokous sekä yhtiökokous jatkunevat myöhään iltaan asti.

Aikaa illan lenkkiin kului (edelläkerrottu "madonreikä" mukaan lukien) noin tunti ja viisikymmentä minuuttia, ja matkaa mittasin kertyneen 16,1 km.