Rankat huvit vaativat veronsa. Polvitaive ja pohje eivät ota parantuakseen lenkkeilyä vähentämällä, joten seuraavaksi lienee jätettävä juoksu joksikin aikaa.
Bakerin kysta on epäiltyjen listalla kärkipäässä. Tosin kaikki tuntemukset jalassa eivät täsmää. Voi tietenkin olla, että jalassa on tuon lisäksi jotain muutakin vialla, jolloin tunnusmerkistö johtaa harhaan. Nettiä selailemalla ei mikään vaiva kuitenkaan parane. Samat kivut ja säryt olen parantanut jo aiemmin tänä vuonna jalkaa lepuuttamalla, joten se lienee paras keino, etenkin, kun mikään jalassa ei liene oikeasti rikki, vaan pelkästään rasittunut.
Yhdeltä kantilta katsottuna taas asia on niin, että mikäs tässä on vaivoja parannellessa. Olin alun perinkin ajatellut pitää pienen "ylimenokauden" syksyn tullen, ehkä nyt on sen aika. Wihan Kilometreistä tulee pelkkä turistireissu, joten sitä varten ei ole aihetta ihmeemmin stressata treenaamisesta. Vaajakosken maastoultra siintää vielä niin kaukana, että en tähän hätään osaa siitäkään ahdistua, etenkin, kun näyttää siltä, etten pääsisi koko kisaan muutenkaan.
Ensi viikolla salitreenit pyörivät kuitenkin normaalisti ja saatan taipua jopa vesijuoksuun. Kaikenlaista muuta puuhaa riittää niinikään, ja pientä hurvitteluakin on luvassa. Eli ei muuta kuin antaa syksyn kulua vaan, täältä pesee vielä!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.