Aikaa ei esimerkiksi illoista ole juurikaan vapautunut juoksutauon takia, mutta olen silti joutunut keksimään monenlaista ajankulua itselleni.

Eräs käynnissä oleva projekti on pakastimen sulatus. On ihmeellistä, miten paljon tavaraa voi kerääntyä nelihenkisen perheen pakastimeen. Edellisestä sulatuksesta on tosin jo kauan.

Perheen historiaa voi lukea suorittamalla kaivauksia pakastimessa. Sieltä löytyy jäänteitä niin joulun, pääsiäisen kuin vapun ajan ylitsevuotaneista herkuista. Osa toissavuotisesta sienisadostakin näyttää sedimentoituneen alimpien kerrosten alle. Joidenkin nyyttien ja rasioiden sisällöstä ei saa selkoa edes sulatuksen jälkeen. Turhahan niitä olisi siis sulatella, mutta jonkinlaista perverssiä kiinnostusta ne tuppaavat herättämään. On hauskaa sitten yhdessä yrittää arvailla, mitä mikäkin saattaisi olla.

Urakkaan kuuluu myös se, että kaikki, mikä pakastimen sulatuksen aikana saattaisi pilaantua, syödään pois. Niinpä viimeinen viikko on ollut yhtä juhlaa - ainakin lapsille: noin viisi isoa säkkiä ranskalaisia perunoita on löytänyt tiensä uuniin ja sitä kautta ateriaksi. Joku oli suuressa viisaudessaan joskus ostanut pakastimeen näyttävän määrän ranskalaisia perunoita. Lisäksi uuni on hoitanut pois päiväjärjestyksestä muutamia taikina- ja marjapussukoita sekä niistä tehtyjä piiraita sekä sulhaspiirakka- ja pullapakkauksia. Ja on jotain niistä syötykin.

Toinen mainitsemisen arvoinen ajanviete on ollut käden taitojen elvyttäminen. Olen toivottoman huono käsitöissä, etenkin ompelemisessa. Koska lapseni kuitenkin kasvavat kovaa vauhtia, heidän vaatteitaan joutuu tavalla tai toisella korjailemaan yhä enenevässä määrin. Yleisin korjaustoimenpide on lahkeiden lyhennys tai pidennys. Ja onnistuvat he vielä rikkomaankin vaatteitaan.

Niinpä otin ja hankin modernin ompelukoneen äidiltä perityn 45-vuotiaan Singerin seuraajaksi. 45-vuotias Singer on tosin saanut levätä ihan rauhassa kotelossaan. Olen tähän asti yrittänyt selviytyä ompelutöistä neulan ja langan avulla, sillä seurauksella, että jos joisin nyt riittävän määrän vettä, osa siitä suihkuaisi sormenpäitteni kautta ulos. Monta iltaa menee lähiaikoina koneen kanssa pähkäillessä, vaikka se on hyvin yksinkertaista mallia. Ja laastaroiduin sormenpäin voi olla vaikeata pujottaa lankaa paikoilleen...

Reilun viikon päästä eli 31.1. - 1.2. juostaan Esport Arenalla ultrajuoksuseuramme Endurancen järjestämä 24 tunnin kisa. Kisaan on ilmoittautunut huippunimiä, mm. naisten puolella unkarilainen Edit Bercés. Se viikonloppu kuluu toisin sanoen tiiviisti penkkiurheillessa. Kisojen kulusta järjestettäneen seuranta Endurancen kotisivuilla, jonne löytyy linkki tuosta oikeanpuoleisesta laatikosta.

Toivotan kaikille osallistujille rauhallista mieltä nyt viimeisten valmistautumishetkien aikana, sekä hurjasti tsemppiä ja taistelumieltä sitten itse kisassa! Espoossa tavataan.