Maanantai-iltaan sopii hyvin retki Suomenlinnaan, etenkin jos aurinko paistaa. Sovimme lapsosten kanssa treffit keskustaan ja jatkoimme herkullisen ruokahetken jälkeen lautalle, joka olikin sopivasti lähdössä.  Väkeä oli yllättävän vähän, vaikka Suomenlinna on kesäisin paitsi turistien myös alkuasukkaiden suosima retkikohde. Niinpä lautalla pääsi jouhevasti istumapaikoille eikä paluumatkalla tarvinnut jonottaa lauttaan, kuten joskus on päässyt käymään. Kustaanmiekan uloimmat vallitukset oli mediatietojen mukaisesti suljettu yleisöltä aidoin ja puomein. Lähtevät laivat näki kuitenkin hyvin sisemmiltä vallituksilta. Tekipä hyvää hengitellä raikasta merituulta, nauttia auringonpaisteesta ja aaltojen loiskeesta rantakallioihin. Pompimme edestakaisin pitkin vallituksia hyvinkin reilut kaksi tuntia.

Kotiin tultuani tunsin lenkkikenkien kutsun. Olihan jalat hyvin lämmitelty ja ilta vasta nuori. Niinpä vedin Vomerot jalkaan ja lähdin metsälenkille kokeilemaan, miltä juokseminen mahtaa maistua 48:n jälkeisenä aikana. 

Kävelin metsään ja samalla verryttelin. Lähdin kiertämään lenkkiä myötäpäivään. Ensimmäisistä askelista jo huomasin, että jaloista ovat voimat huvenneet melko kokonaisvaltaisesti. Toki jonkinmoista juoksuaskelta pystyin ottamaan, mutta heikolta tuntui meno. Melkein nauroin ääneen, niin surkeata oli köpöttelyni.

Enemmän kuitenkin tarkkailin vatsani tilaa. Se on juhannuksen aikana kohentunut selvästi. Oireet olivat melko rajut vielä perjantaina,, mutta ahkera pötköttely, hyvälaatuinen ruoka ja kevyt kävelyliikunta tekivät tehtävänsä. Olen ottanut päivittäin extra-annokset Visibliniä ja aloitin myös gefilus-mehukuurin rauhoittaakseni putkiston tilannetta. Magnesiumin olen jättänyt kokonaan pois ja vältän tiettyjä ruoka-aineita vielä jonkin aikaa. 

Eilisen köpöttelin vatsa kesti kuitenkin hyvin. Kolme kierrosta tuntui kuitenkin riittävän päivän tärinöiksi. Pohkeen, polven ja alareiden seudulla tuntui tuttua kiristystä, mikä tarkoittanee sitä, että Bornholmia ennen paranneltu vaiva on palannut. Pidän siis treenit keveinä vielä jonkin aikaa. 

Mutta eiköhän tämä tästä lähde taas sujumaan, kunhan vanhat reissut on saatu pois kropasta kuleksimasta.