Kisahuuma alkaa olla takana päin. Olo on lauantain jäljiltä koko ajan parempi. Vatsa vaivasi vielä eilen aika kovasti, mutta ihme kyllä tänään on ollut aivan rauhallinen. Ehdin jo harkita lääkärin juttusilla käymistä, mutta saattaa olla, että raju pahoinvointi ja rasitus olivat vain ärsyttäneet putkistoa tavallista enemmän. Esimerkiksi kunnon vatsataudin jälkeenhän menee aina muutamia päiviä ennen kuin tilanne normalisoituu. Seurailen kuitenkin vielä kehitystä ja vältän raskasta, rasvaista ja maustettua ruokaa lähiaikoina. 

Tänä aamuna veri veti baanalle niin voimakkaasti, että vedin tossut jalkaan ja hölköttelin töihin. Alkumatkasta jalat tuntuivat painavilta, mutta vetristyivät siitä ja saavuin päätepisteeseeni työpaikan lähikaupan edustalle aika tavanomaisessa ajassa 1.03. En pitänyt kiirettä mutten tahallani hidastellutkaan. Meno maistui eikä väsymys painanut. Siitä huolimatta ajelen iltapäivällä polkupyörällä kotiin enkä juokse. Huomenna saatan taas aamulenkkeillä.