Eilen en juossut työmatkoja kun oli muutamia asioita hoidettavana mennen tullen. Lähdin sen sijaan illalla ulkoilemaan kotimaisemissa. Käännyin Vanhan Tuusulantien sillan kohdalta Haltialaan ja sieltä Tammiston kautta Tapanilaan ja Malminkaarta Pukinmäen kautta kotiin. Olin suunnitellut alun perin, että menisin Paloheinään kiertämään vanhaa suosikkiani, 7,5 km:n pururataa, mutta lähtöni viivästyi nollausnokosten pitkityttyä, niin että päädyin pysyttelemään enemmän ihmisten ilmoilla.

Vauhti oli kiihtyvä, eli rauhallisen jolkottelualun jälkeen rupesin vähitellen kiihdyttämään askelta.  Osasyynä tähän oli se, että olin pukeutunut liian kevyesti. Ilta hämärtyi ja viileni ja pelloilla tuuli navakasti, minulla ei ollut takkia eikä edes käsineitä, vaan vain kaksi pitkähihaista ohutta paitaa. Oli jo aivan pimeää kun ehdin kotiin. Aikaa sain lopulta kulumaan tuohon vajaan 19 kilometrin lenkkiin kaksi tuntia ja viisi minuuttia. Pääsin onneksi heti saunaan. Jalat tuntuivat tämän viikon ehkä turhankin innokkaiden lenkkeilyjen jäljiltä pökkelöiltä, joten annoin niille vähän kylmä-kuuma -käsittelyä.

Auttoihan se, aamulla oli ihan freesi olo, jumit täysin poissa. Niinpä vedin taas tossut jalkaan ja lähdin hölköttelemään kohti työpaikkaa. Yritin pitää vauhdin rauhallisena, kenties palauttavana. Aamutahmeus hellitti aika nopeasti, mutta hikoilin reippaasti, vaikka vaatetus ei ollut eilisiltaista kummempi. Olin sentään ottanut käsineet, ja nyt ne tuntuivat olevan liikaa. Luovuin niistä parinkymmenen minuutin juoksun jälkeen. Liikennevalot sujuivat tänään siten, että tähän nopeimpaankin reittiini kului aikaa peräti tunti ja seitsemän minuuttia. Iltapäivällä juoksen kotiin, en ole vielä päättänyt mitä reittiä. Jos on kaunis sää, todennäköisesti pidempää. Huomenna huilaan, ja lauantaina yritän jälleen kovasti päästä Paloheinään maratonille.