Tänään harjoiteltiin paljon käsien käyttöä ja hengitystä ja uitiin myös vapaauintia. Kokeilimme myös kuperkeikkakäännöstä - minä tyydyin suosiolla käyttämään käsikäännöstä, jossa siis nimensä mukaisesti kosketetaan altaan päätyä siten, että vartalo viedään lähelle päätyä ja siitä polkaistaan taas lähtöliukuun. Kuperkeikkakäännöksessä tehdään tietty kuperkeikka juuri ennen päätyyn saapumista, mutta minua hirvitti, että isken pääni johonkin käännöstä yrittäessäni. Kuperkeikan sain sentään tehdyksi vapaassa vedessä, yhtäkkiä tajusin sen miten ilmaa on pyörähdettäessä puhallettava täysin palkein nenän kautta ulos.
Käsien käyttöä harjoiteltiin siten, että reisien väliin asetettiin sopivan muotoinen vaahtomuovin kappale ja edettiin vain käsivoimin. Jalat pysyivät hyvin yhdessä. Harjoituksessa sen huomasi, kuinka paljon vapaauinti kysyy käsivoimia ja sitä oikeata kauhomistekniikkaa. Lisäksi teimme koordinaatioharjoituksia, jotka menivät aluksi minulta aivan yli hilseen. Tuntui että käsivarteni olivat aivan eri paria ja jotenkin eri ihmisessäkin kiinni. Viimeisten kymmenen metrin aikana 50 metrin matkasta taisin tehdä yhden liikesarjan oikein. Harjoituksessa toinen käsivarsi oli suorana edessä ja toisella tehtiin kauhomisliikettä siten, että ensin nostettiin vain kyynärpää vedestä, sitten kohotettiin käsi jo puoliväliin, ja lopulta melkein loppuun asti eteen - ja vietiin takaisin sivulle. Ja toisen käden piti tehdä tauotta työtä ja vielä piti muistaa hengittääkin, ja sitten vielä potkia jaloilla.... kääk!!!
Mutta ei hätää. Näillä liikkeillä voin harjoitella uintitekniikkaa itseksenikin. Uimahallissa on saatavana noita apuvälineitä, ja sitten vain on opeteltava kestämään sitä, kun joku minua nopeampi puhisee kärsimättömästi yrittäessään päästä minusta ohi hitaiden uimareiden väylällä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.