Tänään koipi tuntuu petollisen hyvältä. Saattaa olla, että keskiviikkoillan patukointi-ilmiön syynä oli tiistai-iltana suorittamani voimallinen venyttely- ja hierontasessio. Murjoin pakaraa, reittä ja pohjetta kauniin sinisellä hieromavehkeelläni, ja ilmeisesti sain liikkeelle jotain voimia, jotka sitten jumittivat jalan keskiviikkona. Mene ja tiedä.

Viikonloppuna on tiedossa kestävyystreeniä parhaasta päästä, varsinainen rypäsharjoitus: peräti kahdet tuttavien lasten synttärijuhlat. Lenkkeily jäänee vähiin tiukan aikataulun takia, ja jääköön. Jospa jalka toipuisi kokonaan.

Ehdin kuitenkin eilen hankkia itselleni lenkkeilyn korvaussarjaksi uuden dvd:n: Power Pilates. Minulla on sama ohjelma myös vhs-kasettina, mutta koska nauhuri on rikki, jouduin suorittamaan kyseisen päivityksen. Kokeilin liikkeitä taas pitkästä aikaa ja hyvältähän ne tuntuivat. Keskikehon hallinnassa on uudelleen opettelemista, jotta liikkeistä saisi täyden tehon irti, mutta aika hyvin mielestäni hallitsin ne. Ihmeellisen rentouttava vaikutus liikeillä muuten on. Vaikka jumppasin  yömyöhällä, unensaantivaikeuksia ei ollut. Pikemminkin päinvastoin.

Omistan myös ennestään aerobic-tyyppisen jumppaohjelman sisältävän levyn, jossa käytetään myös kuminauhoja. Otan senkin uusiokäyttöön tässä syksyn mittaan.

Täydensin jumppatuokiota vielä toisen hankintani avulla. Investoin kolmen kappaleen tennispallopakkaukseen. Monella taholla on kehuttu tennispallojen tehoa esim. pakarahieronnassa. Nojasin istuvassa asennossa käsiini ja jalkoihini ja pyörittelin pehvaani palloa vasten ja ai jumankauta että tuntui makealta! Vieläkin löytyi uusia solmuja pakaroiden uumenista, niiden höykytys tuntui varpaiden kärjissä asti. Pallot sopivat myös pohkeiden ja reisien käsittelyyn. Asetin pallon lattialle ja nostin jalan sen päälle ja heiluttelin jalkaa edestakaisin pallon päällä oman painonsa varassa.

Sauvakävelyä voisin myös vihdoin ihan tosissani ottaa viikko-ohjelmaan. Monta kertaa olen sitä suunnitellut mutten ole kuitenkaan joko malttanut tai saanut aikaiseksi (niitä muutamia naapurinrouvan kanssa tehtyjä lenkkejä lukuunottamatta). Sauvakävelemällä saisin kasaan ultrakeveitä rypästreenin tapaisia, jos esim. perjantai-iltana juoksisin pitkän lenkin ja lauantaina täydentäisin sitä niinikään pitkällä sauvakävelylenkillä. Tai päinvastoin. En ole oikein vieläkään tajunnut minkä takia rypäslenkit pitäisi tehdä niin päin, että pidempi ja raskaampi ensin. Blondin järkeni mukaan on aloitettava lyhyemmällä lenkillä, joka on tavallaan seuraavan päivän lenkin verryttelyä ja valmistelua, kehon valmistamista pitkään rasitukseen. No, ehkä joskus, jos lenkkieni pituudet ovat jotain muuta kuin nyt, ymmärrän tuonkin merkityksen.

Korvaussarjoihin kuuluu myös henkisen puolen hoitoa. Olen antanut itseni kasvattaa toinen toistaan villimpiä haaveita juoksuun liittyen. Olen lueskellut Sepon sivuilta Spartathlon-kisaan liittyviä keskusteluja ja sallinut itseni nähdä jopa unia siitä kuinka kirmaan jossain Kreikan vuoristossa keskellä yötä, keskellä ei-mitään. Olen tällä tavoin saanut lyttyyn lyötyä itsetuntoani vähän kohennetuksi. Tosin noihin haaveisiin tuli valtava MUTTA kun eräässä keskustelussa kerrottiin, ettei kisassa saa käyttää minkäänlaisia kannettavia radioita tai muita musiikinsoittopelejä. Enhän minä voi sellaiseen kisaan osallistua!