Kiirettä pitää niin ettei edes blogillensa olisi aikaa ryhtyä.

Alkuyön juoksuksi meni. Lasten joulujuhlan jälkeen paistoin heille iltapalaksi muutaman letun, vaihdoin kamppeet ylleni ja livahdin ovesta ulos joskus puolen kymmenen jälkeen.

Puolikuu köllötti hauskasti pulskalla kyljellään sinimustalla taivaalla. Ennakoi jouluaterian jälkeistä tilaa.

Koska kello oli jo paljon, ja koska edellisenä iltana oli mennyt myöhään joululahjojen kanssa rapistellessa, olin ajatellut tyytyä ohjelmasta poiketen T0:aan (ohjelmassa on kuitenkin vaikeata pilkulleen pysyä näin joulun aikaan). Sekä sää että meno tuntuivat pian suorastaan syntisen hyviltä, joten päätin poiketa ohjelmasta sen mukaan miltä hölkätessä tuntuu. Käännekohdassa sitten jalat valitsivat reitiksi T2:n.

Tein suhteellisen tasavauhtisen juoksun. Pakkastahan oli kymmenkunta astetta ja olen jo viikon vauhdit ottanut maanantaina. Ei silti, että kylmyys tuntuisi pahalta keuhkoissa tai muuten. Sain vain hyvän, tasaisen ja rauhallisen askelrytmin päälle. Groovelle kiitos siitä. Kotona sitten heti lenkin jälkeen alkuvenyttelyt, suihkun jälkeen loput telkkaria katsellessa. Olin nauhoittanut illlan sarjoja. Uni tuli yllättäen jo puoli kahden maissa, vaikka näiden yöllisten juoksujen jälkeen sitä saa tavallisesti houkutella kaikin mahdollisin tavoin. Aamulla nukutti sitten huomattavasti paremmin, mutta

herätyskello on

armoton.

Tänään mennään kiltisti ajoissa tutumaan. Perjantaina on nimittäin pitkän lenkin vuoro.

Pikkuharmi ilmaantui: lenkin jälkeen oikea jalkaterä tuntui, ei kipeältä, mutta tuntui. Oli eri tavalla olemassa kuin tavallisesti. Seurantaan.

 

21.12.2005

exe.time 1.49 /T2 +  ~ km, eli yhteensä 15

basic, limits: 129 - 152

ave: 144

kcal/fat: 800/45