Piti oikein oma kirjoitus tästä aiheesta nyt laatia.

Olen viime viikkoina yhdistänyt jumppakumpparit tavanomaisiin venyttely- ja lihaskuntosessioihini. Kylläpä on tuntunut tehokkaalta, tosin salaperäisellä tavalla. Kuminauhojen avulla ei kukaan massiivisia lihaksia itselleen saa, mutta liikkeet tepsivät juuri niihin pieniin, syvällä muiden muskeleiden uumenissa sijaitseviin säikeisiin, jotka juoksuharjoittelussa tuppaavat rasittumaan ja tuottamaan kroppaan jäykkyyden tunnetta ja kolotuksia. Oikeastaan tiistain lenkillä ensimmäisen kerran huomasin kuinka lonkat ja polvet tuntuivat jämäkiltä, ja käsivarsityöskentelylläkin kuvittelin saavani oikeasti lisää vauhtia askeleihin, kun aiemmin käsivarret ovat olleet pelkät rytmikapulat. 

Aloitin tekemällä 3 x 10 toiston sarjoja niin ylä- kuin alavartalolle. Nyt menee ylävartalossa jo 3 x 15 ja vielä yhdet kympit päälle, jaloissa toistoja on luonnollisesti enemmän, eilen taisi mennä 3 x 25 ja vähän vielä päälle. Jaloissani on mielestäni aika hyvin voimaa, kumpparijumpalla pyrin järjestämään jalkalihaksille vähän vaihtelua. Omat liikkeet on ojentajille ja hauiksille, olkapäille ja rintalihaksille, kuin myös reisien sisä- ja ulkosivuille sekä taka- ja etureisille. Liikkeet tehdään hitaasti ja sitkeästi. Kuminauhassa on se hyvä puoli, että vastusta tulee kumpaankin suuntaan, eli sekä liikkeen aloitus- että lopetussuuntaan.

Kumpparijumppaa on helppo tehdä vaikka olohuoneen lattialla telkkaria katsellessa. Aika kuluu ihan huomaamatta. Eilen aloitin kun CSI alkoi, ja vielä kymmenen uutisten loppupuolella huomasin huhkivani vatsalihasliikkeitä, eli ihan hyvä reilun tunnin ja vartin mittainen harjoitus siitä tuli. Ei kovin hikistä hommaa, mutta tehoaa hiljaisesti.

Kunhan vielä saan aikaiseksi tutkia uudelleen sitä dvd-levyäni, joka on pölyttynyt pitkään hyllyssä edellisen innostuksen lopahdettua. Kaipaan jo lisää liikkeitä.