Kituviikko on hyvässä käynnissä. Eilen oli pakko purkaa liikoja höyryjä ja siihen tarjoutuikin loistava tilaisuus kun eräs juoksutoveri otti yhteyttä ja sovimme lenkkitreffeistä. Pari tuntia rapsahti mukavasti jutustellen ja uusia juoksukenkiä testaillen. Sää oli tuulinen ja viileä, mutta poutainen ja tähtikirkas. 

Investoin tosiaan uusiin lenkkikenkiin. Olen sovitellut jalkojani vanhoihin Nimbuksiin, Vomeroihin ja Karhuihin, mutta kävi ilmeiseksi, että ne kaikki ovat käyttöikänsä päässä. Niinpä marssin urheilukauppaan ja täydensin hiipuvaa kenkävalikoimaani Pegasuksilla. En ole ennen niillä juossut, mutta tuntuivat oikein hyviltä ja keveiltä. Toinen testilenkki on kuitenkin vielä tehtävä ennen kuin päätän, pääsevätkö ne mukaan Joensuuhun. 

Viimeiset päivät ennen matkalle lähtöä kuluvat enimmäkseen varustelua mietiskellen, matkamusiikkia lataillen ja vatsassa vellovia villihevosia rauhoitellen. Tulossa on ensimmäinen kisastartti yli vuoteen. Ei se ihan läpihuutojuttu ole, vaikka kaiken kaikkiaan suhtaudun - tai edes yritän suhtautua - retkeen maltillisen realistisesti. Yritän edetä laatimani karkean aikataulun mukaan. Sopivana jarruna toimikoon tietoisuus, että kisan jälkeen on kyettävä suoriutumaan omin jaloin kotiin Joensuusta. Yksi miettimisen arvoinen seikka on myös, että haluan mahdollisimman pian reissun jälkeen jatkaa harjoittelua seuraavaa reissua varten. Ja ehkä myös sitä seuraavaa. 

Päivitystä luvassa heti kun viikonlopun reissusta on toettu. Siihen asti: näkemiin.